Edellinen luku,
1Moos
ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA, GENESIS
12
1. Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista
siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
2. Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun
nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
3. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka
sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan
päällä."
4. Niin Abram lähti, niinkuin Herra oli hänelle puhunut, ja Loot meni
hänen kanssansa. Abram oli Harranista lähtiessänsä seitsemänkymmenen
viiden vuoden vanha.
5. Ja Abram otti vaimonsa Saarain ja veljensä pojan Lootin sekä kaiken
omaisuuden, jonka he olivat koonneet, ja ne palvelijat, jotka he olivat
hankkineet Harranissa, ja he lähtivät menemään Kanaanin maahan. Ja he
tulivat Kanaanin maahan.
6. Ja Abram kulki maan läpi aina Sikemin paikkakunnalle, Mooren tammelle
asti. Ja siihen aikaan kanaanilaiset asuivat siinä maassa.
7. Silloin Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: "Sinun jälkeläisillesi
minä annan tämän maan". Niin hän rakensi sinne alttarin Herralle, joka
oli hänelle ilmestynyt.
8. Sieltä hän siirtyi edemmäksi vuoristoon, itään päin Beetelistä, ja
pystytti telttansa, niin että Beetel oli lännessä ja Ai idässä, ja hän
rakensi sinne alttarin Herralle ja huusi avuksi Herran nimeä.
9. Ja sieltä Abram lähti ja vaelsi yhä edemmäksi Etelämaahan päin.
10. Niin tuli nälänhätä maahan, ja Abram meni Egyptiin, asuakseen siellä
jonkun aikaa, sillä nälänhätä maassa oli kova.
11. Ja kun hän lähestyi Egyptiä, puhui hän vaimollensa Saaraille:
"Katso, minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen.
12. Kun egyptiläiset saavat nähdä sinut, niin he sanovat: 'Hän on hänen
vaimonsa', ja tappavat minut, mutta antavat sinun elää.
13. Sano siis olevasi minun sisareni, että minun kävisi hyvin sinun
tähtesi ja minä sinun takiasi saisin jäädä henkiin."
14. Kun Abram tuli Egyptiin, näkivät egyptiläiset, että Saarai oli hyvin
kaunis nainen.
15. Ja kun faraon ruhtinaat olivat nähneet hänet, ylistelivät he häntä
faraolle; ja vaimo vietiin faraon hoviin.
16. Ja Abramia hän kohteli hyvin hänen tähtensä. Ja hän sai pikkukarjaa,
raavaskarjaa ja aaseja, palvelijoita ja palvelijattaria, aasintammoja ja
kameleja.
17. Mutta Herra antoi kovien vitsausten kohdata faraota ja hänen
hoviansa Saarain, Abramin vaimon, tähden.
18. Silloin farao kutsui Abramin luoksensa ja sanoi: "Mitä olet minulle
tehnyt? Miksi et ilmoittanut minulle, että hän on sinun vaimosi?
19. Miksi sanoit: 'Hän on minun sisareni', niin että minä otin hänet
vaimokseni? Katso, tässä on vaimosi, ota hänet ja mene."
20. Ja farao antoi hänestä käskyn miehillensä, että he saattaisivat
hänet pois, hänet ja hänen vaimonsa sekä kaiken, mitä hänellä oli.
Seuraava luku,
1Moos