Edellinen luku,
Jer
JEREMIA
49
1. Ammonilaisia vastaan. Näin sanoo Herra: "Eikö Israelilla olekaan
lapsia, tahi eikö hänellä ole perillistä? Miksi Malkam on perinyt Gaadin
ja hänen kansansa asettunut sen kaupunkeihin?
2. Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä annan
sotahuudon kuulua ammonilaisten Rabbaa vastaan, ja siitä on tuleva
rauniokumpu, autio, ja sen tytärkaupungit tulessa palavat. Silloin
Israel on perivä perijänsä, sanoo Herra.
3. Valita, Hesbon, sillä Ai on hävitetty; huutakaa, te Rabban tyttäret,
kääriytykää säkkeihin, pitäkää valittajaiset ja harhailkaa ympäri
karjatarhoissa, sillä Malkam menee pakkosiirtolaisuuteen ja hänen
pappinsa ja ruhtinaansa hänen kanssaan.
4. Miksi kerskaat laaksoistasi, laaksosi yltäkylläisyydestä, sinä
luopiotytär, joka luotat aarteisiisi sanoen: 'Kuka käy minun kimppuuni?'
5. Katso, minä tuotan sinulle peljätyksen joka taholta, sanoo Herra,
Herra Sebaot, ja teidät karkoitetaan, mikä minnekin, eikä ole
pakenevilla kokoajaa.
6. Mutta sen jälkeen minä käännän ammonilaisten kohtalon, sanoo Herra."
7. Edomia vastaan. Näin sanoo Herra Sebaot: "Eikö ole enää viisautta
Teemanissa? Loppunut on ymmärtäväisiltä neuvo, rauennut heidän
viisautensa.
8. Paetkaa, kääntykää, piiloutukaa syvälle, te Dedanin asukkaat; sillä
minä tuotan Eesaulle turmion, hänen rangaistuksensa ajan.
9. Jos viininkorjaajat käyvät kimppuusi, eivät he jälkikorjuuta jätä;
jos varkaat tulevat yöllä, hävittävät he tarpeeksensa.
10. Sillä minä paljastan Eesaun, tuon ilmi hänen kätkönsä, eikä hän voi
lymytä; hänen lapsensa, veljensä ja naapurinsa hävitetään, niin ettei
häntä enää ole.
11. Jätä orposi minun elätettävikseni, ja sinun leskesi turvatkoot
minuun.
12. Sillä näin sanoo Herra: Katso, niidenkin, jotka eivät ole vikapäät
siitä maljasta juomaan, täytyy siitä juoda; ja sinäkö jäisit
rankaisematta? Sinä et jää rankaisematta, vaan sinun täytyy juoda.
13. Sillä minä olen vannonut itse kauttani, sanoo Herra, että Bosra on
tuleva kauhistukseksi, häpeäksi, tyrmistykseksi ja kiroussanaksi, ja
kaikki sen tytärkaupungit tulevat ikuisiksi raunioiksi."
14. Minä olen kuullut sanoman Herralta, ja sanansaattaja on lähetetty
kansakuntiin: "Kokoontukaa ja käykää sitä vastaan ja nouskaa sotaan". -
15. "Sillä katso, minä teen sinut vähäiseksi kansojen seassa,
ylenkatsotuksi ihmisten kesken.
16. Sinun peljättävyytesi, sinun sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, joka
asut kallionrotkoissa, vallitset kukkulain korkeudet. Vaikka tekisit
pesäsi korkealle niinkuin kotka, minä syöksen sinut sieltä alas, sanoo
Herra.
17. Ja Edom tulee kauhistukseksi; jokainen, joka ohitse kulkee,
kauhistuu ja viheltää kaikille sen haavoille.
18. Niinkuin oli silloin, kun Sodoma ja Gomorra ja niiden naapurit
hävitettiin, sanoo Herra, niin ei sielläkään ole kenkään asuva, ei
yksikään ihmislapsi oleskeleva.
19. Katso, niinkuin leijona karkaa Jordanin rantatiheiköstä
lakastumattomalle laitumelle, niin minä äkisti karkoitan heidät sieltä
pois. Ja hänet, joka valittu on, minä asetan sinne kaitsijaksi. Sillä
kuka on minun vertaiseni, ja kuka vetää minut tilille? Ja kuka on se
paimen, joka voi kestää minun edessäni?
20. Sentähden kuulkaa Herran päätös, jonka hän on päättänyt Edomia
vastaan, ja hänen aivoituksensa, jotka hän on aivoitellut Teemanin
asukkaita vastaan: Totisesti, ne raastetaan pois, nuo lauman vähäiset;
totisesti, niiden laidun kauhistuu niiden tähden.
21. Heidän sortumisensa pauhusta vapisee maa; huudetaan, niin että ääni
kuuluu Kaislamerelle asti.
22. Katso, kotkan kaltainen kohoaa ja liitää siivet levällään Bosraa
kohti; sinä päivänä on Edomin sankarien sydän niinkuin synnytystuskissa
olevan vaimon sydän."
23. Damaskoa vastaan. "Hamat ja Arpad joutuvat häpeään, sillä he
kuulevat pahan sanoman, he menehtyvät pelkoon - levottomuus kuin
meressä, joka ei voi tyyntyä!
24. Damasko lannistuu, kääntyy pakoon, hirmu on sen vallannut; sitä
kouristaa ahdistus ja tuska niinkuin synnyttäväistä!
25. Kuinka hyljätty onkaan ylistetty kaupunki, minun iloni kaupunki!
26. Sentähden sen nuorukaiset kaatuvat sen kaduilla, ja kaikki
sotamiehet saavat surmansa sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot.
27. Ja minä sytytän Damaskon muurit tuleen, ja se on kuluttava
Benhadadin palatsit."
28. Keedaria ja Haasorin valtakuntia vastaan, jotka Nebukadressar,
Baabelin kuningas, voitti. Näin sanoo Herra: "Nouskaa, käykää Keedarin
kimppuun ja hävittäkää Idän miehet.
29. Heidän majansa ja lampaansa otetaan pois, heidän telttansa ja kaikki
heidän tavaransa ja heidän kamelinsa viedään heiltä, ja heistä
huudetaan: 'Kauhistus kaikkialta!'
30. Lähtekää pakoon, paetkaa nopeasti, piiloutukaa syvälle, te Haasorin
asukkaat, sanoo Herra, sillä Nebukadressar, Baabelin kuningas, on
päättänyt teistä päätöksen, on pitänyt neuvoa teitä vastaan.
31. Nouskaa, käykää kansan kimppuun, joka asuu rauhassa ja turvallisena,
sanoo Herra; ei ole sillä ovia eikä salpoja, he asuvat yksinänsä.
32. Ja heidän kamelinsa joutuvat ryöstettäviksi ja heidän karjansa
paljous saaliiksi; ja minä hajotan heidät kaikkiin tuuliin, nuo päälaen
ympäriltä kerityt, ja joka puolelta minä tuotan heille turmion, sanoo
Herra.
33. Ja Haasor tulee aavikkosutten asunnoksi, autioksi iankaikkisesti; ei
kenkään ole siellä asuva, ei yksikään ihmislapsi siellä oleskeleva."
34. Herran sana, joka tuli profeetta Jeremialle Eelamia vastaan Juudan
kuninkaan Sidkian hallituksen alussa; se kuului:
35. "Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä murran Eelamin jousen, heidän
väkevyytensä parhaimmat.
36. Ja minä tuotan Eelamia vastaan neljä tuulta taivaan neljältä ääreltä
ja hajotan heidät kaikkiin näihin tuuliin; eikä ole oleva kansaa, johon
ei tulisi Eelamin karkoitettuja.
37. Ja minä saatan Eelamin kauhistumaan vihollistensa edessä, niiden
edessä, jotka etsivät heidän henkeänsä, ja minä annan onnettomuuden
kohdata heitä, vihani hehkun, sanoo Herra, ja minä lähetän heidän
jälkeensä miekan, kunnes minä heidät lopetan.
38. Ja minä asetan valtaistuimeni Eelamiin ja hävitän sieltä kuninkaan
ja ruhtinaat, sanoo Herra.
39. Mutta aikojen lopulla minä käännän Eelamin kohtalon, sanoo Herra."
Seuraava luku,
Jer