Edellinen luku,
Jes
JESAJA
58
1. Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna,
ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän
syntinsä.
2. Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni
niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta.
He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä
lähestyisi:
3. "Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun
et sinä sitä huomaa?" Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne
ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.
4. Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla
nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin
korkeudessa.
5. Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona
ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa
säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on
Herralle otollinen?
6. Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden
siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että
särjette kaikki ikeet?
7. Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat
huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä,
joka on omaa lihaasi?
8. Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi
kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja
Jumalan kunnia seuraa suojanasi.
9. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo:
"Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen,
sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,
10. jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin
valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva
niinkuin keskipäivä.
11. Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa
erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin
runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan
puutu.
12. Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä
kohotat perusmuurit, muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on
oleva: "halkeamain umpeenmuuraaja" ja "teitten korjaaja maan
asuttamiseksi".
13. Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita
omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi,
Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet
toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
14. silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan
kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin
perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut.
Seuraava luku,
Jes