T�htimatkalle Internetiin| Kotisivu > Atk ja verkko > Tietoverkot > | [Hakemisto] |
T�htimatkalle InternetiinOheinen artikkeli on ilmestynyt vuonna 1995, ajalla, jolloin varsinainen nettibuumi oli vasta alkamassa, mutta jolloin Interent oli yliopistoverkoissa surffailleille jo todellisuutta. Monin osin artikkeli on jo vanhentunutta asiaa, mutta edelleenkin se kuvaa verkon k�ytt�mahdollisuuksia varsin mainiosti.
Artikkeli ilmestyi T�hdet ja Avaruus -lehden numerossa 3/1995 sek� Valkoisen k��pi�n numerossa 1/1995, T�htiharrastustietoa -lehden numerossa 1/1995 sek� Radiantin numerossa 2/1995 artikkeli on ilmestynyt lyhennetyss� muodossa.
Atk-suunnittelija Veikko M�kel� ( http://www.helsinki.fi/~pvtmakel) ty�skentelee Helsingin yliopiston Atk-osastossa ja k�ytt�nyt tietoverkkoja useampia vuosia. M�kel� on k�ynnist�nyt useita harrastajia tukevia Internet-projekteja. H�n on toiminut my�s my�s mm. Ursan hallituksen j�senen� ja postilaatikkoj�rjestelm� Mizarin p��yll�pit�j�n�.
Internet on ollut median huulilla viimeisen vuoden aikana. Asia ei ole kuitenkaan mik��n uusi, ei edes t�htiharrastajien keskuudessa. Nyt vain tietoverkon tarjoamat palvelut ovat tulleet yh� useamman ulottuville.
Norjalainen t�htiharrastaja Knud Pedersen* on suorittamassa muuttuvien t�htien havainto-ohjelmaansa. Knudin silmiin osuu outo sumumainen l�isk�. H�n menee t�htikartan ��reen tarkastamaan alueen uudelleen. Toden totta, kohdetta ei ole kartassa. Pedersen palaa havaintopaikaltaan kotiinsa, ottaa kotimikrollaan modeemin v�lityksell� yhteyden k�ytt�m��ns� postilaatikkoj�rjestelm��n ja l�hett�� s�hk�postiviestin Englantiin t�htitieteellisen uutispalvelun toimittajalle v�litt��kseen tiedon vieraasta kohteesta.
Pari tuntia my�hemmin toimittaja selailee p�iv�n aikana postilaatikkoonsa tulleita viestej�. Pedersenin viesti kiinnitt�� h�nen huomionsa. H�n tiet�� miehen luotettavaksi havaitsijaksi, niinp� h�n p��tt�� laittaa hetimiten tarkastuspyynn�n havaitsijoille verkkoon. Euroopassa Pedersenin kohde on jo ehtinyt laskea horisonttiin, mutta Yhdysvaltain it�rannikolla on vasta ilta h�m�rtym�ss�. Y�n aikana useat Amerikan mantereen havaitsijat vahvistavat norjalaisen havainnon ja kohde osoittautuu uudeksi komeetaksi. Tuloksien avulla voidaan tietoverkkoon laskea tarkennetut ennusteet.
Vajaa vuorokausi Pedersenin l�yd�n j�lkeen selailee ahkera suomalainen t�htivalokuvaaja Ossi K�rkk�inen Ursan postilaatikkoj�rjestelm��n tulleita havaintouutisia. Tieto uudesta komeetasta l�mmitt�� havaitsijan mielt�. Kirkas s�� on tulossa ja kameralle l�ytyy nyt k�ytt��, vain vajaa 24 tuntia kohteen l�ytymisen j�lkeen.
Hankasalmelainen harrastaja Kalle Kuusisto* harkitsee suuremman kaukoputken hankkimista, jotta voisi kehitt�� syv�n taivaan harrastustaan. Kalle on n�hnyt mainoksia halvoista amerikkalaisista putkista. Putken hankkiminen kuitenkin arveluttaa. Voivatko niin halvat laitteet olla kunnollisia ja kest�vi�? Kuusisto on my�s innokas tietoverkkojen k�ytt�j�. H�n p��tt�� aluksi kysy� suomalaisessa t�htiharrastuksen uutisryhm�ss�, mit� mielt� mainituista putkista ollaan. H�n saakin muutamia vastauksia. Kenell�k��n ei kuitenkaan tunnu olevan tarkkaa tietoa, saati sitten omakohtaisia kokemuksia. Kuusisto joutuu miettim��n hetken, sitten h�n rohkaistuu esitt�m��n kysymyksens� kansainv�lisess� ryhm�ss�. Noin kahden viikon aikana h�n saa muutamia kyseisen tyyppisen putken ostaneen henkil�n kommentteja. Arviot ovat rohkaisevia ja p��t�s putken hankinnasta vahvistuu.
Savonlinnasta kotoisin oleva Auvo Pakarinen* on innokas ohjelmoinnin harrastaja. T�ll� hetkell� h�n painiskelee kolmoist�htij�rjestelmi� simuloivan ohjelmansa parissa. Ty� on juuttunut t�rke�n laskenta-algoritmin puutteeseen. Pakarinen opiskelee Joensuun yliopistossa, jossa h�nell� on mahdollisuus p��st� k�siksi tietoverkon palveluihin. Luonnollinen ratkaisu on kysy� asiaa uutisryhm�ss�. Auvo saakin muutaman vastauksen, jossa kerrotaan ohjeita ongelman periaatteelliseen ratkaisuun. Paras vinkki on kuitenkin viittaus er��seen verkon tiedostopalvelijoista, josta l�ytyy l�hdekoodia vastaavanlaisen asian laskemista varten. Pakarinen siirt�� mainitun ohjelmapaketin itselleen.
*Vaikka edell� kuvatut esimerkit ja niiss� esiintyv�t henkil�t on kuvitteellisia, eiv�t niiss� esitetyt mahdollisuudet ole utopiaa, vaan t�ysin mahdollisia jo nyt. Mainitut tarinat antavat kuvan oikeastaan kuvan vain muutamasta Internet-verkon tarjoamasta palvelusta, joita t�htiharrastaja voi hy�dynt��.
Internet sai alkunsa Yhdysvalloissa 1970-luvulla puolustushallinnon tarpeisiin tarkoitusta verkkohankkeesta. Sittemmin Arpanet-verkkoon kuului korkeakouluja, sotilaallisia ja valtiollisia laitoksia. 1980-luvun puoliv�liss� maailmalla oli jo useita rinnakkaisia tietoverkkoja. Noihin aikoihin alkoivat my�s Suomessa kansainv�liset yhteydet yleisty�. Internetiksi kutsutut verkkoyhteydet alkoivat vallata alaa. Ne olivat suosiossa erityisesti akateemisessa maailmassa. Internetin rinnalla on edelleenkin muutamia muita vaihtoehtoisia yhteystapoja, mutta n�m�k��n eiv�t ole en�� t�ysin eristettyj� toisistaan.
Interneti� ei oikeastaan ole virallisesti olemassa. Se ei ole mik��n yksi yhten�inen tietoverkko, vaan erilaisten kansallisten ja kansainv�listen, kaupallisin tai yhteiskunnallisin varoin yll�pidettyjen verkko-organisaatioiden yhteenliittym�. Yhteist� Internet-verkkoon liitetyille tietokonelaitteistoille on kuitenkin samanlaiset standartoidut yhteysk�yt�nn�t ja ohjelmistot. Koska Internet ulottuu nyky��n jo hyvin laajalle, ovat jotkut alkaneet kutsua sit� ylev�sti maailmanverkostoksi. Yht� kaikki, yleens� Internetin k�ytt�j�t puhuvat kuitenkin vain "verkosta" tai "netist�".
Jotkut rajaavat Internetin siihen, mihin kiinte� kaapeli p��ttyy. Totta onkin, ett� osa verkon palveluista edellytt�� kiinte�� kytkent�� tietoverkkoon. Voidaan kuitenkin huoletta sanoa, ett� miss� kiinte� verkkoyhteys loppuu, siell� tavallinen puhelinverkko jatkaa Interneti� ainakin s�hk�postin ja uutisryhmien muodossa.
S�hk�posti (e-mail, electronical mail) lienee yleisin ja useimmiten se ensimm�inen verkon palvelu, johon k�ytt�j� p��see k�siksi. S�hk�posti on elektroninen kirje, jonka Internetiin liittyneen tietokonej�rjestelm�n k�ytt�j� voi l�hett�� toiselle, samassa tai jossain muussa j�rjestelm�ss� olevalle k�ytt�j�lle. S�hk�posti on my�skin yksi niist� palveluista, jotka eiv�t vaadi konej�rjestelm�lt� kiinte�� kytkent�� verkkoon. Sen vuoksi esim. monista boxeista voi l�hett�� s�hk�postia.
Jokaisella k�ytt�j�ll� on olemassa oma s�hk�postiosoitteensa, aivan kuten kullakin on kotiosoite. S�hk�postiosoitteista on olemassa erilaisia luetteloita, mutta edelleenkin varmin tapa tiet�� yst�v�ns� s�hk�postiosoite, on kysy� sit� h�nelt� itselt��n. Suomalaisten t�htiharrastajien s�hk�postiosoitteista on ker�tty luetteloa. Ursa julkaisee my�s omien toimihenkil�idens� s�hk�postiosoitteet lehdiss��n.
S�hk�posti on n�pp�r� ja vaivaton tapa tavoittaa t�htiharrastajia kaikkialla maailmassa. Voit l�hett�� viestin yst�v�llesi Eurooppaan tai vaikkapa Australiaan ja se on h�nell� parhaimmillaan muutamassa minuutissa. Nyky��n s�hk�posti on jo varsin luotettavakin. Tiett�v�sti s�hk�postiviestej� katoaa harvoin. Yleisemp�� on, ett� viesti� ei voida toimittaa perille jonkun v�liaikaisen verkko-ongelman vuoksi, mutta t�st�kin l�hett�j� saa yleens� ilmoituksen. Suurimman ep�luotettavuustekij�n luovat k�ytt�j�t itse. J�rkev�n s�hk�postiviestinn�n edellytys onkin, ett� k�ytt�j� k�y s��nn�llisesti tarkastamassa oman postilaatikkonsa.
S�hk�posti ei rajoitu pelk�st��n Internet-verkkoon. Nyky��n postia voi l�hett�� verkosta toiseen ns. yhdysk�yt�vien v�lityksell�. Niinp� Internetin k�ytt�j� saattaa tavoittaa mm. Elisa-j�rjestelm�ss� olevan k�ytt�j�n ja p�invastoin.
S�hk�posti on tavallisesti yksityisviestint�� kahden verkon k�ytt�j�n v�lill�. Se antaa kuitenkin mahdollisuudet tehokkaaseen ryhm�viestint��nkin. S�hk�postitse tapahtuva ryhm�viestint� voidaan jakaa karkeasti jakelulistoihin ja postituslistoihin.
Jakelulistat ovat useimmiten k�ytt�j�n itsens� yll�pit�mi� s�hk�postiluetteloita, joissa oleville henkil�ille h�n voi helposti postittaa viestej� ja tiedotuksia viittaamalla vain listan nimeen. Esim. muutamat Ursan jaostoista hoitavat jo osan tiedotuksestaan jakelulistojen avulla. Avaruustekniikkaan liittyv�� informaatiota (esim. avaruussukkulan rataelementtej� tai vaikkapa l�hettettyjen tekokuiden luetteloa) on mahdollista saada jakelulistoina.
Uutis- ja tiedotemateriaalia voidaan tilata maksullisina palveluina. The Astronomer -lehden ja IAU:n sirkulaareja l�hetet��n my�s s�hk�isess� muodossa. N�m�kin ovat er��nlaisia jakelulistoja.
Postituslistan ja jakelulistan ero melko h�ilyv�. Olennaisena erona voitaneen pit�� sit�, ett� varsinaiset postituslistat eiv�t ole yksitt�isten k�ytt�jien k�sin yll�pit�mi�, vaan listan vastaanottajien kirjanpito perustuu automaatteihin ns. listapalvelimissa. Listapalvelimet ovat verkon palvelukoneita. Postituslistan ideana on, ett� verkon k�ytt�j� voi l�hett�� listapalvelimen s�hk�postiosoitteelle viestin, jossa h�n m��r�tyin viestiin kirjoitetuin komennoin tilaa postituslistan itselleen. Listan viestit tulevat t�m�n j�lkeen k�ytt�j�n postilaatikkoon.
Postituslistoilla on erilaisia statuksia. Joillekin listoille voivat kaikki l�hett�� viestej� koko tilaajakunnan luettavaksi. T�m� tapahtuu l�hett�m�ll� s�hk�postia listan osoitteelle. Jotkut listat ovat taas suojattuja siten, ett� vain valtuutetut k�ytt�j�t saavat toimittaa jakeluun materiaalia. T�llainen on esim. NASA:n uutispalvelulista.
Postituslistat olivat muodissa jotain vuosia sitten, ennen kuin muut viestint�muodot valtasivat alaa. Viestint�muotona postituslista ei kuitenkaan ole kuollut, p�invastoin, viime aikoina listat ovat j�lleen l�yt�neet uusia k�ytt�ji� ja aloja. Postituslista puoltaa paikkansa s�hk�isess� viestinn�ss� sen monipuolisten hallintamahdollisuuksiensa vuoksi. Etenkin erikoistuneilla harrastuksen aloilla tai uutisjakelussa se on k�tev� viestint�muoto. Esimerkiksi CCD-tekniikkaa tai muuttuvia t�hti� harrastaville on olemassa omat postituslistansa.
Listat ovat jossain m��rin verkkoa ja j�rjestelmi� rasittava viestint�muoto. Viestit toimitetaan jokaiselle tilaajalle erikseen ja vaikka esimerkiksi yhteen konej�rjestelm��n usein toimitetaan vain yksi verkkoviesti, niin se jaetaan kuitenkin jokaisen omaan postilaatikkoon. N�in ollen j�rjestelm�ss�, jossa on useita listan tilaajia, on jokaisesta viestist� monta kopiota j�rjestelm�n kiintolevyill�.
Joillakin listoilla on my�s niin paljon liikennett�, ett� k�ytt�j�n postilaatikko saattaa t�ytty� hyvin pian listan viesteist�, ellei niit� s��nn�llisesti k�sitell� (poisteta tai talleteta jollekin muulle medialle). Siksi onkin jo ennen tilaamista hyv� selvitt��, my�s miten se perutaan.
Uutisryhm�t (Internet news, Usenet news) on postituslistoja kehittyneempi ryhm�viestinn�n muoto. Se on s�hk�postin ohella toinen Internetin palvelu, joka ei pys�hdy kiinte�n verkkoyhteyden rajalle.
Uutiset ovat julkinen viestint�kanava, jota levitet��n verkossa uutispalvelinkoneelta toiselle. Erilaiset alat ja aihepiirit jakautuvat ns. ryhmiksi. Lis�ksi ryhm�t on koottu erilaisiksi hierarkioiksi ja jakeluiksi. Esimerkiksi tieteenaloja k�sittelev�t ryhm�t muodostavat sci-hierarkian ja suomalaiset uutisryhm�t sfnet-hierarkian. Monien laajojen alojen, kuten t�htitieteen aiheet jakautuvat viel� alaryhmikseen. Niinp� esimerkiksi planetaarioista kiinnostuneilla on sci.astro.planetarium-ryhm�.
Postituslistoista poiketen uutisryhm�t ovat avoimia viestint�kanavia. Niit� ei erityisesti tilata, vaan kaikki uutispalvelimessa olevat ryhm�t ovat k�ytt�j�n luettavissa. N�kyvien ryhmien valikoimaa voidaan toki rajata, mik� lieneekin tarpeen, sill� t�ll� hetkell� ryhmi� muutamia tuhansia. Uutisryhmiin ei voida luoda rajattua lukijakuntaa. Ainoa tapa on rajoittaa ryhm�n alueellista jakelua esim. maan, korkeakoulun tai yrityksen piiriin. Uutisryhmien suurin etu piilee niiden valtavasssa lukijakunnassa. Esimerkiksi t�htitieteen uutisryhmi� seuraavat tuhannet lukijat ymp�ri maailmaa. On hyvin todenn�k�ist�, ett� ryhm�ss� esitettyyn kysymykseen tulee useita vastauksia. Laajan lukijakunnan k��nt�puoli on uutisryhmien valtaisa sekavuus. Teknist� termi� mukaillen puhutaan, ett� tietosis�ll�n signaali/kohina-suhde on huono. Mit� yleisempi on ryhm�n aihepiiri, sit� vaikeampi sielt� on l�yt�� kiinnostavia aiheita. Suuri osa alueen sis�ll�st� voi olla turhanp�iv�ist� v�ittely� tai samojen yksinkertaisten kysymysten toistamista. Monasti uutisryhm�n seuraaminen onkin viestien otsikoiden selaamista.
Uutisryhmien seurattavuuden parantamiseksi on laadittu ns. verkkoetikettej�, suosituksia hyv�st� keskustelutavasta. Valitettavasti vain on aina ihmisi�, jotka viis v�litt�v�t t�llaisista, eiv�tk� ymm�rr�, ett� nuo ajatukset on kirjattu kaikkien lukijoiden yhteiseksi hyv�ksi. Toistuvia kysymyksi� varten on monista ryhmist� laadittu usein esitettyjen kysymysten listaa (FAQ, Frequently Asked Questions). T�llaisiin kannattaa tutustua, ennen kuin ryhtyy kirjoittamaan kansainv�lisess� ryhm�ss�.
S�hk�postin ohella Internet tarjoaa my�s muita viestint�tapoja. IRC (Internet Relay Chat) on keskustelufoorumi, jossa eri koneissa olevat k�ytt�j�t voivat keskustella kesken��n l�hes reaaliaikaisesti. IRC jakautuu aihepiirett�in kanaviksi, jotka voivat olla joko avoimia tai suljettuja. Toisin kuin uutisryhm�t, IRC-kanavat eiv�t ole pysyvi�, vaan muuttuvat k�ytt�jien mukaan. Kuka tahansa voi luoda kanavan, m��ritell� sen statuksen ja organisoida sit�.
Vaikka IRC:n k�ytt� n�ytt��kin monasti olevan puhdasta viihdett�, keskustelua ilman erityist� aihetta, t�ll�kin viestint�muodolla on oma paikkansa. T�htiharrastajillakin on omat kanavansa, joille k�ytt�j�t kokoontuvat s��nn�llisesti. IRC:n avulla voidaan pit�� kokouksia tai jopa j�rjest�� vuorovaikutteisia kursseja.
Vuorovaikutteisen viestinn�n ohella Internetin k�ytt�j� saattaa etsi� tietoja joistain kiinnostavista aiheista. Harrastuksen apuna tarvitaan tietokoneohjelmia tai lehtiartikkelin tueksi lis�tietoja. Verkossa on suuri m��r� julkisia tietokoneohjelmia ja tietoa t�htitieteen alalta.
FTP on Internetin yhteysk�yt�nt�, jolla erilaisia tiedostoja (olkoon ne ohjelmia tai tekstej�) voidaan siirt�� konej�rjestelm�st� toiseen. Sen k�ytt� edellytt�� periaatteessa k�ytt�oikeutta (k�ytt�j�tunnusta ja salasanaa) kummassakin j�rjestelm�ss�. Verkossa on kuitenkin useita palvelinkoneita, joista tiedostoja noudettaessa voidaan k�ytt�� julkista anonymous-tunnusta, ja joille kelpaa salasanaksi mik� tahansa, mutta yleinen k�yt�nt� on kirjoittaa oma s�hk�postiosoite.
Oikean tiedon l�yt�minen verkon sadoista tai tuhansista tiedostopalvelimista voi osoittautua ��rimm�isen vaikeaksi. Ensin pit�isi l�yt�� oikea palvelin ja sielt� viel� oikea tiedosto. Yleisimmin parhaat vinkit saadaan s�hk�postin tai uutisryhmien v�lityksell�, mutta k�ytt�jien avuksi on laadittu FTP-listoja, sek� yleisi� ett� erikoisalojen luetteloita.
Er�s etsint�menetelm� on Archie, er��nlainen automaatti, johon on ker�tty useiden FTP-palvelimien sis�lt�mien tiedostojen luettelot. K�ytt�j� ottaa yhteyden johonkin verkon Archie-palvelimista ja antaa automaatille hakuehdon. Vastauksena k�ytt�j� saa listan palvelimista ja niiss� olevista tiedostoista, jotka t�ytt�v�t annetun ehdon. Ongelmana t�ss� on kuitenkin se, ett� k�ytt�j�n tulee tiet��, ainakin suunnilleen, mink�nimist� tiedostoa h�n on etsim�ss�.
FTP:n ohella Internetin k�ytt�j�t voivat hakea tietoa my�s tietokantapalvelimista. Ne edustavat oikeastaan tiedostopalveluissa FTP:t� vanhempaa sukupolvea. Tall�isiss� on ideana, se ett� k�ytt�j� ottaa suoran yhteyden tietokantapalvelijan koneeseen ja kirjoittautuu j�rjestelm��n sis�lle joko julkisella tai h�nelle erityisesti annetulla tunnuksella. Tiedonhaku tapahtuu koneessa toimivan tietokantaohjelman avulla. Palvelut voivat olla my�s kaupallisia.
FTP:n rinnalle ilmestynyt huomattavasti tehokkaampia tiedonhakutapoja. Muutamia vuosia sitten kehitettiin gopher, valikkopohjainen tiedonhakumenetelm�. Maailmalla on lukuisia gopher-palvelimia, joihin on talletettu suuri m��r� tietoa. Tieto on organisoitu puumaiseksi valikkorakenteeksi ja valikoissa voi olla linkkej� mihin tahansa muissa gopher-palvelimissa oleviin tietoihin. Gopher tarkoittaa aromurmelia, pient� myyr�n tapaista el�int�, jolla on useita varastopesi�, joita yhdist�� k�yt�v�t. T�m� kuvaa varsin mainiosti gopherin ideaa. Maailma on t�ynn� tietopesi�, joita yhdist�� k�yt�v�t, linkit.
Gopherin tieto on yleisimmin puhdasta tekstitietoa. Valikkoihin voidaan sis�llytt�� kuitenkin my�s linkkej� toisiin teksteihin tai valikkoihin, siell� voi olla p��teyhteyslinkkej� tai viittauksia FTP-palvelimen tiedostoihin.
Oikean tiedon etsiminen jo pelk�st��n yhden gopher-palvelimen monimutkaisesta valikkorakenteesta voi olla vaikeaa. Tiedon organisointi on aina melkoisen hankalaa. Valikkopohjaisuus antaa kyll� tehokkaan tavan j�rjest�� tietoa, mutta tapoja tiedon organisointiin on useita. Tiedon etsimisen ongelmaan on kuitenkin kehittetty hyvi� apuneuvoja. Gopher-valikot voivat sis�lt�� hakuja palvelimen tietoihin. Maailmalla on my�s palvelimia, joihin kootaan viitteit� muista gopher-palveluista ymp�ri maailmaa. Veronica, on yksi t�llainen tietoja ker��v� systeemi. Maailmalla on useita Veronica-palvelimia.
World Wide Web, lyhyesti WWW, on Internetin uusimpia palveluja. Se on kehittyneempi aste gopherille. Tietoa ei en�� sidota valikkomuotoon, vaan se muodostuu vapaamuotoisista tekstin, kuvan ja ��nen muodostamista kokonaisuuksista, "sivuista", joissa voi olla lukematon m��r� erilaisia viittauksia joko toisiin paikkoihin samassa tekstiss�, muihin WWW-sivuihin tai joihinkin muihin Internet-resursseihin (s�hk�posti, FTP, uutisryhm� jne.). Puhutaankin hypertekstist� tai hypermediasta paremminkin kuin vain pelk�st� tiedosta. World Wide Webin kohdalla on k�ytetty virheellisesti nime� Mosaic. Sana Mosaic viittaa kuitenkin vain yhteen ohjelmatuotteeseen, jolla WWW:n tarjontaa voidaan tutkia.
WWW-maailma on kehittynyt viimeisen vuoden aikana r�j�hdysm�isesti. Verkon pioneerien ohella my�s tiedemaailma ja liike-el�m� ovat ottaneet palvelun omakseen. N�iden ohella verkon k�ytt�j�t ovat luoneet WWW-sivuja omista harrastuksistaan. My�s t�htiharrastajat ovat vauhdissa hyvin mukana. Tarjonta on ollut viel� ollut hiukan kaaottista. K�ytt�j�n on t�ytynyt tiet��, mist� viitteest� tietoa l�ytyy. Yleens� vinkit on saatu sekalaisista l�hteist�: uutisryhmien viesteist�, kaverien kertomana jne. Viitteit� on kyll� ker�tty my�s aloittain listoiksi, mutta my�s viittaukset t�llaisiin luetteloihin pit�� tiet��. Asia on kuitenkin selkeytym�ss�. WWW-tiedon etsint��n on kehitty samanlaisia etsint�systeemej� kuin gopherin Veronica. Automaatit selaavat maailmalta l�ytyvi� WWW-palvelimia ja niiden sis�lt��. Ongelmaksi saattaa muodostua tiedon m��r�n r�j�hdysm�inen kasvu.
Kaaottisuudesta huolimatta WWW avaa suunnattomat mahdollisuudet tiedot esitt�miselle. Tekstin ja kuvan vapaamuotoisuus on mahdollistanut mm. uudenlaisten lehtien julkaisemisen verkossa. Erilaisia oppaita on paljon helpompi julkaista hyper-muodossa, joilloin lukuisat viittaukset voidaan toteuttaa linkkein� toisiin dokumentteihin. Vuorovaikutteista tiedonhakua on mahdollisuus toteuttaa WWW:hen liitettyjen lomakkeiden avulla. K�ytt�j� t�ytt�� konelomakkeen ja saa palautuksena hakuehtojen mukaisen uuden tietosivun. T�ysmittainen WWW-palvelun k�ytt� vaatii kyll�kin tietokonelaitteistolta paljon. Tekstin ohella olisi pystytt�v� esitt�m��n kuvaa ja mahdollisesti my�s ��nt�. Joustavan k�yt�n ohella se vaatii my�s kohtalaista tiedonsiirtokapasiteettia, jos halutaan nauttia esim. liikkuvasta kuvasta. Kuvat ja ��net tosin ovat monasti vain WWW:n kuorrutusta ja k�ytt�j�n tarvitsema tieto l�ytyy tekstin�. Onneksi WWW:hen p��see k�siksi my�s k�ytt�liittymill�, jotka ei tarvitse grafiikkaa ja muita hienouksia.
Internetist� puhutaan tiedotusv�lineess� paljon, mutta usein j�� kuitenkin ep�selv�ksi, miten Internettiin p��see k�siksi. On my�s hyv� huomata, kuten edell� on mainittu, ett� osa palveluista (kuten s�hk�posti ja uutisryhm�t) ovat laajemmin k�ytett�viss� kuin suoria verkkoyhteyksi� vaativat resurssit.
Korkeakouluopiskelijoilla ja -tutkijoilla ovat olleet luonnollisesti parhaimmat edellytykset p��st� k�siksi verkkoon. Heill� tietoverkkojen k�ytt� kuuluu l�hes pakollisena osana opiskeluun ja tiedon hankintaan. Nyky��n s�hk�posti ja Internet ovat tulleet my�s yrityksiin ja virastoihin. Verkko laajenee koko ajan my�s muihin kuin akateemisiin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulut, opistot ja jopa lukiot ovat alkaneet hankkia Internet-yhteyksi�. Verkkoa laajennetaan erilaisten alueellisten kehityshankkeiden mukana.
Ent�p� tavallinen Matti Meik�l�inen, jolla ei ole ty�n tai opiskelun kautta mahdollista p��st� k�siksi verkkoon? Onko h�nell� mit��n vaihtoehtoja? Kyll� vain, tosin t�st� lystist� pit�� todenn�k�isesti maksaa jonkun verran oikeaa rahaakin, kun edell� mainittujen verkkok�ytt� kustannetaan yheteiskunnan tai yrityksen pussista. Markkinoille on ilmestynyt Internet-palvelujen tarjoajia, joilta kuka tahansa voi ostaa verkkoyhteyksi�. Kilpailu tullee olemaan kovaa, mik� todenn�k�isesti pit�� hinnat kohtuullisina. Monet postilaatikkoj�rjestelm�t ovat my�s hankkiutuneet Internetin yhteyteen. Niiden tarjoamat palvelut saattavat vaihdella kiinteist� yhteyksist� pelk�st��n s�hk�postin ja uutisten tarjontaan. Ursan Mizar-j�rjestelm� lukeutuu j�lkimm�isiin.
On huomattava, ett� osa verkon palveluista on hyvin vuorovaikutteisia (s�hk�posti, uutisryhm�t), kun taas osa yksissuuntaista tiedonhakua (FTP, gopher, WWW). T�ytyy ehdottomasti muistaa, ett� vaikka viestinn�n apuv�linein� k�ytet��n teknisi� laitteit�, tietokoneita, viestinn�n takana on aina ajattelevat ja tuntevat ihmiset. T�m� tuntuu joiltakin verkon k�ytt�jilt� usein unohtuvan. Ota siis aina verkkoa k�ytt�ess�si huomioon, ett� esim. kirjoittaessasi s�hk�postiviesti� ja kommenttia uutisryhm��n vastassasi on toinen ihminen. On aivan liian helppo kirjoittaa jotain ajattelematonta, kun sen voi tehd� tekninen tietoverkko v�likappaleenaan.
Tiedon m��r�n r�j�hdysm�inen kasvu Internetiss� on sek� ongelma, ett� etu. Ongelma siksi, ett� haluamaansa informaatiota saattaa olla todella vaikea l�yt��. Uutisryhmi� lukiessaan verkon k�ytt�j� joutuu jatkuvasti suodattamaan tarjonnasta itselleen kiinnostavan tiedon. Toisaalta tiedon suuri m��r� on my�s etu. Melko suurella todenn�k�isyydell� verkosta on l�ydett�viss� tarvittava tieto tai ratkaisu johonkin harrastusongelmaan.
Internet on koko ajan kehittyv� ja dynaaminen yhteis�. N�in ollen t�m�nkin artikkelin ilmestyess� ovat jotkut tekstiss� esitetyt yksityiskohdat saattaneet hiukan muuttua. Vaikka s�hk�inen viestint� tuo tullessaan omat ongelmansa, niin voidaan kuitenkin sanoa, ett� edut voittavat haitat ja verkkoon kannattaa tutustua. Se on oiva tukiv�line my�s t�htitieteen harrastajalle.