ASTEROIDIT

Carolyn Collins Petersen
Suomennos: Jarmo J{rvinen

Oletko  koskaan  tavannut  Hazel  Stonea?  H{n  on kova mimmi, joka on
n{hnyt  kaiken  -- ja jotkut uskovat -- tehnyt kaiken. H{nen tarinansa
Galaktisesta  YliLordista  v{risytt{v{t miljoonia katselijoita, h{n on
huipputason   avaruuslent{j{,  ja  h{n  voi  p{ihitt{{  kenet  tahansa
(paitsi  pojanpoikansa,  Lowellin)  shakissa.  Kukapa uskoisi ett{ h{n
kerran  osallistui  kansannousuun  Kuun  vapauttamiseksi  -- ja kukapa
uskoisi   ett{   h{n   kerran   melkein   kuoli  asteroidien  keskelle
unohdettuaan  tarkistaa happipullonsa.

Jos  et  ole  viel{  tavannut  Hazelia,  kerrottakoon ett{ h{n on yksi
keskushahmo  Robert  A.  Heinleinin  kirjassa  "The Rolling Stones" --
tieteiskuvitelma  perheest{  joka harhailee aurinkokunnassa seikkailun
toivossa.

Osa  Hazelin  tarinasta tapahtuu todellakin asteroidien seassa -- noin
100   000:n   kivensirpaleen   kokoelma   joita   toisinaan  mainitaan
'pikkuplaneetoiksi'.  T{m{  pienen  pienist{  murusista  koostuva  vy|
sijaitsee  enimm{kseen  Marsin  ja  Jupiterin  kiertoratojen  v{lill{,
joskin  jotkut  harvat asteroidiryhm{t ulottavat ratansa ulosp{in aina
Saturnukseen asti ja sis{{np{in Maan radan tienoille.

Asteroidit   ovat  olleet  monien  tieteiskuvitelmien  aiheena.  Useat
tarinat  edellytt{v{t  valtavia  kaivosyhti|it{ jotka raivaavat tiens{
vy|hykkeen    l{pi    jalostaen   malmipitoiset   kalliot   metalliksi
avaruuslaivoja   varten.   Toiset -- sellaiset   kuin   Heinleinin  --
muuttavat       Asteroidivy|hykkeen      tulevaisuuden      rajaseudun
kaivosleiriksi    kovapintaisine,    harmaatukkaisine    kullanetsij{-
vanhuksineen     jotka     tekev{t    kaivosvaltauksiaan    py|riville
ep{tasaisille   kallionm|hk{leille.  My|hemmin, tavallaan "todellisuus
on   tarua   ihmeellisemp{{"   -   tyyliin  asteroidit  on  yhdistetty
dinosauruksiin ja t|rm{yksiin Maan kanssa.

Kaivostoiminta   n{ytt{{   olevan   suosittu  ajanviete  tulevaisuuden
asteroideilla  --  ja  vaikka  saattaa  vaikuttaa melko kaukaahaetulta
edes  harkita  ajatusta,  asteroidikaivauksia VOITAISIIN tehd{. Ei nyt
aivan  heti  varmastikaan,  mutta  jollain  tulevalla  vuosikymmenell{
tiedemiehet  ja  mainarit  voisivat  laskeutua  jollekin  onnettomalle
asteroidille pilvin pimein metallikokeita ottamaan.

Mik{  on  n{iss{  asteroideissa vieh{tt{{? Mik{ niist{ tekee sellaisen
kaivostoiminnan kohteen? Ja miten ne liittyv{t dinosauruksiin?

Meill{   ei   ole  ensik{den  kokemusta  asteroidivy|hykkeelt{,  joten
suurin  osa  t{lt{  alueelta  saatavilla  olevasta  tiedosta on tullut
havainnoista jotka on tehty t{{ll{ Maapallolla.

On  ollut  yleinen  uskomus  ett{  asteroidit olivat kerran planeetta,
maailma  joka  r{j{hti  joskus aurinkokunnan h{m{r{ss{ menneisyydess{.
Asteroidit  todellakin  kiert{v{t aurinkokunnassa sellaisella alueella
jossa  planeetan  OLI ennustettu olevan Boden Lain mukaan. (Boden Laki
on     matemaattinen    keino    ennustaa    planeettojen    sijainnit
aurinkokunnassa.  Tosiasiassa  Marsin ja Jupiterin v{lill{ sijaitsevan
planeetan etsint{ johti ep{suorasti asteroidien l|yt{miseen.

Ceres-asteroidi    l|ydettiin   vuonna   1801,   ja   sen   kiertorata
vahvistettiin   my|hemmin   tuona  vuonna.  Seuraavien  kuuden  vuoden
kuluessa  l|ydettiin  Pallas,  Juno  ja  Vesta -- kaikki ne l|ydettiin
siten  ett{  astronomit tarkkailivat huolellisesti pieni{ valopilkkuja
jotka  n{yttiv{t  liikkuvan  taivaan  halki  illasta  toiseen. Ceresin
l|yt{j{{  Giuseppi  Piazzia oli pyydetty etsim{{n puuttuvaa planeettaa
-- mutta sen sijaan h{n olikin etsinyt komeettoja!

(Asteroidien  nime{misen  kunnia  oli  tavallisesti  langennut  niiden
l|yt{jille.   Valitettavasti  k{vi  niin  ett{  kun  niit{  l|ydettiin
lis{{,   onnettomilta  astronomeilta  loppuivat  oopperasankarittaret,
kukat,   vaimot  ja  tiedemiehet  joiden  mukaan  he  voisivat  nimet{
l|yt|ns{.   Nykyisin  nimettyj{  asteroideja  on  yli  3000,  joukossa
sellaisia v{{nn|ksi{ kuten Gaussia, Washingtonia ja Rockefellia!)

Asteroidit   on   ryhmitelty  niiden  kiertoratojen  ominaispiirteiden
mukaan.    N{m{    asteroidi"perheet"    liikkuvat   yleens{   samalla
ratanopeudella     ja     kaltevuuskulmalla.     Havainnoijat     ovat
identifioineet noin 100 asteroidiperhett{.

Maasta   tehdyt   asteroidihavainnot  ovat  antaneet  meille  joitakin
viitteit{  niiden  koosta ja kiertoratojen ominaispiirteist{. Useimmat
niist{  joita  olemme  kyenneet  mittaamaan  vaihtelivat kooltaan 1025
km:st{  32  km:een halkaisijaltaan. Ep{ilem{tt{ vy|hykkeess{ on paljon
pienempi{kin   partikkeleita.   Osoittautuu  -  perustuen  arvioihimme
asteroidien  koosta  ja  suhteellisen  pienest{  m{{r{st{  -  ett{ jos
liimaisit  kaikki  asteroidit  yhteen  ja  tekisit  niist{ planeetan -
saisit  aikaan  maailman  joka  olisi  hiukan Plutoa pienempi! N{ytt{{
silt{  ett{   asteroidit  eiv{t  ole koskaan olleet planeetta --- vaan
paremminkin   kokoelma   kallioisia   maailmanj{{nn|ksi{  jotka  eiv{t
koskaan onnistuneet muodostamaan planeettaa!

Vaikka  useimmat  asteroidit ovat niin kaukana ettemme voi n{hd{ niit{
kovin   hyvin,   jotkut   harvat   asteroidit  todella  kulkevat  Maan
kiertoradan  poikki.  Noin 1300 n{ist{ on t{h{n menness{ identifioitu,
ja ne on ryhmitelty kolmeen perheeseen: Athenet, Apollot ja Amorit.
Ikaros  on  er{s  n{ist{  asteroideista,  ja ohitti Maan 6,4 miljoonan
kilometrin p{{st{ vuonna 1967.

On  teoreettisesti  mahdollista ett{ asteroidi voisi osua Maahan. Itse
asiassa    jotkut    nykyiset   teoriat   dinosaurusten   sukupuuttoon
kuolemisesta   perustuvat  asteroidin  suoranaiseen  t|rm{ykseen  maan
kanssa  noin  65  miljoonaa  vuotta  sitten. T{m{ t|rm{ys olisi voinut
nostattaa  kauhean  m{{r{n tomua ilmakeh{{n, est{en Aurinkoa n{kym{st{
ja  aiheuttaen  yleisen  viilent{v{n kehityksen s{{h{n. T{m{ viilenev{
kehitys,  jos  se olisi ollut {killinen, olisi voinut tappaa kasviston
jonka  varassa  dinosaurukset  eliv{t,  tappaen  siten  dinosaurukset.
Teorian mukaan.

Teorian  ydin  on  alkuaine  iridium  --  jota on tunnetusti runsaasti
asteroidivy|hykkeelt{  per{isin  olevissa  meteoriiteissa.  Iridium ei
ole   kovin  yleinen  Maapallolla  --  mutta  Maan  kalliokerrostumien
ydinn{ytteet  paljastavat  iridiumrikkaan  kerroksen joka on ajoitettu
noin   65   miljoonan   vuoden  ik{iseksi.  Toisen  asteroidin  Maahan
osumisen   todenn{k|isyys   on   melko  pieni  --  jotkut  tiedemiehet
arvioivat   ett{   se   on  3.5  jokaista  miljoonaa  vuotta  kohti.

Iridiumin   ohessa  useimmat  asteroidit  kuuluvat  kolmeen  luokkaan:

C, tai hiilipitoinen
S, tai piipitoinen
M, tai metallinen.

Ensimm{iset   tyypit   ovat  hiilipitoisia  kondriitteja  --  kivisi{,
hiilipohjaisia   kappaleita.   Piipitoiset   tyypit  ovat  enimm{kseen
silikonia,   mukana   muita   metalleja   pieni{   m{{ri{.  N{m{  ovat
punaisempia  ja  kirkkaampia  kuin  toiset. Metalliset asteroidit ovat
enimm{kseen  rautaa  ja  nikkeli{,  massiivisempia  kuin  muut. Kaikki
kolme  tyyppi{  kiinnostavat  tiedemiehi{ jotka tutkivat aurinkokunnan
alkuper{{ ja evoluutiota.

Mutta   kiviasteroidit   eiv{t   ole   ainoita  Vy|hykkeen  asukkaita.
Tiedemiehist{  tuntuu  ett{  siell{  kiertoradalla  on  todella paljon
entisi{  komeettoja.  N{m{  j{iset  ytimet olivat luultavasti seonneet
Aurinkoa kohti johtavilta reiteilt{{n Jupiterin painovoiman vet{min{.

Ep{ilem{tt{   kaikki   n{m{   erilaiset   asteroidit  tulevat  olemaan
tulevaisuuden    geologien   kiinnostuksen   kohteina.   Pian   heid{n
per{ss{{n    ovat    luultavasti    kaivosmiehet    --    jotka,   jos
tieteiskuvitelmat   pit{v{t   paikkansa   --   kaivavat  malmia  josta
rakennetaan  avaruuslaivoja,  avaruusasemia ja kaikkia muita ty|kaluja
joita   tulemme   tarvitsemaan   jonain   p{iv{n{  ulottaaksemme  omat
seikkailumme   ulompaan   aurinkokuntaan.   Viel{  nyky{{n  asteroidit
kuitenkin     pysyv{t    jotenkin    arvoituksellisina    --    er{{n{
tutkimuskohteena planetaarisessa ymp{rist|ss{mme.