ASTEROIDIT
Carolyn Collins Petersen
Suomennos: Jarmo J{rvinen
Oletko koskaan tavannut Hazel Stonea? H{n on kova mimmi, joka on
n{hnyt kaiken -- ja jotkut uskovat -- tehnyt kaiken. H{nen tarinansa
Galaktisesta YliLordista v{risytt{v{t miljoonia katselijoita, h{n on
huipputason avaruuslent{j{, ja h{n voi p{ihitt{{ kenet tahansa
(paitsi pojanpoikansa, Lowellin) shakissa. Kukapa uskoisi ett{ h{n
kerran osallistui kansannousuun Kuun vapauttamiseksi -- ja kukapa
uskoisi ett{ h{n kerran melkein kuoli asteroidien keskelle
unohdettuaan tarkistaa happipullonsa.
Jos et ole viel{ tavannut Hazelia, kerrottakoon ett{ h{n on yksi
keskushahmo Robert A. Heinleinin kirjassa "The Rolling Stones" --
tieteiskuvitelma perheest{ joka harhailee aurinkokunnassa seikkailun
toivossa.
Osa Hazelin tarinasta tapahtuu todellakin asteroidien seassa -- noin
100 000:n kivensirpaleen kokoelma joita toisinaan mainitaan
'pikkuplaneetoiksi'. T{m{ pienen pienist{ murusista koostuva vy|
sijaitsee enimm{kseen Marsin ja Jupiterin kiertoratojen v{lill{,
joskin jotkut harvat asteroidiryhm{t ulottavat ratansa ulosp{in aina
Saturnukseen asti ja sis{{np{in Maan radan tienoille.
Asteroidit ovat olleet monien tieteiskuvitelmien aiheena. Useat
tarinat edellytt{v{t valtavia kaivosyhti|it{ jotka raivaavat tiens{
vy|hykkeen l{pi jalostaen malmipitoiset kalliot metalliksi
avaruuslaivoja varten. Toiset -- sellaiset kuin Heinleinin --
muuttavat Asteroidivy|hykkeen tulevaisuuden rajaseudun
kaivosleiriksi kovapintaisine, harmaatukkaisine kullanetsij{-
vanhuksineen jotka tekev{t kaivosvaltauksiaan py|riville
ep{tasaisille kallionm|hk{leille. My|hemmin, tavallaan "todellisuus
on tarua ihmeellisemp{{" - tyyliin asteroidit on yhdistetty
dinosauruksiin ja t|rm{yksiin Maan kanssa.
Kaivostoiminta n{ytt{{ olevan suosittu ajanviete tulevaisuuden
asteroideilla -- ja vaikka saattaa vaikuttaa melko kaukaahaetulta
edes harkita ajatusta, asteroidikaivauksia VOITAISIIN tehd{. Ei nyt
aivan heti varmastikaan, mutta jollain tulevalla vuosikymmenell{
tiedemiehet ja mainarit voisivat laskeutua jollekin onnettomalle
asteroidille pilvin pimein metallikokeita ottamaan.
Mik{ on n{iss{ asteroideissa vieh{tt{{? Mik{ niist{ tekee sellaisen
kaivostoiminnan kohteen? Ja miten ne liittyv{t dinosauruksiin?
Meill{ ei ole ensik{den kokemusta asteroidivy|hykkeelt{, joten
suurin osa t{lt{ alueelta saatavilla olevasta tiedosta on tullut
havainnoista jotka on tehty t{{ll{ Maapallolla.
On ollut yleinen uskomus ett{ asteroidit olivat kerran planeetta,
maailma joka r{j{hti joskus aurinkokunnan h{m{r{ss{ menneisyydess{.
Asteroidit todellakin kiert{v{t aurinkokunnassa sellaisella alueella
jossa planeetan OLI ennustettu olevan Boden Lain mukaan. (Boden Laki
on matemaattinen keino ennustaa planeettojen sijainnit
aurinkokunnassa. Tosiasiassa Marsin ja Jupiterin v{lill{ sijaitsevan
planeetan etsint{ johti ep{suorasti asteroidien l|yt{miseen.
Ceres-asteroidi l|ydettiin vuonna 1801, ja sen kiertorata
vahvistettiin my|hemmin tuona vuonna. Seuraavien kuuden vuoden
kuluessa l|ydettiin Pallas, Juno ja Vesta -- kaikki ne l|ydettiin
siten ett{ astronomit tarkkailivat huolellisesti pieni{ valopilkkuja
jotka n{yttiv{t liikkuvan taivaan halki illasta toiseen. Ceresin
l|yt{j{{ Giuseppi Piazzia oli pyydetty etsim{{n puuttuvaa planeettaa
-- mutta sen sijaan h{n olikin etsinyt komeettoja!
(Asteroidien nime{misen kunnia oli tavallisesti langennut niiden
l|yt{jille. Valitettavasti k{vi niin ett{ kun niit{ l|ydettiin
lis{{, onnettomilta astronomeilta loppuivat oopperasankarittaret,
kukat, vaimot ja tiedemiehet joiden mukaan he voisivat nimet{
l|yt|ns{. Nykyisin nimettyj{ asteroideja on yli 3000, joukossa
sellaisia v{{nn|ksi{ kuten Gaussia, Washingtonia ja Rockefellia!)
Asteroidit on ryhmitelty niiden kiertoratojen ominaispiirteiden
mukaan. N{m{ asteroidi"perheet" liikkuvat yleens{ samalla
ratanopeudella ja kaltevuuskulmalla. Havainnoijat ovat
identifioineet noin 100 asteroidiperhett{.
Maasta tehdyt asteroidihavainnot ovat antaneet meille joitakin
viitteit{ niiden koosta ja kiertoratojen ominaispiirteist{. Useimmat
niist{ joita olemme kyenneet mittaamaan vaihtelivat kooltaan 1025
km:st{ 32 km:een halkaisijaltaan. Ep{ilem{tt{ vy|hykkeess{ on paljon
pienempi{kin partikkeleita. Osoittautuu - perustuen arvioihimme
asteroidien koosta ja suhteellisen pienest{ m{{r{st{ - ett{ jos
liimaisit kaikki asteroidit yhteen ja tekisit niist{ planeetan -
saisit aikaan maailman joka olisi hiukan Plutoa pienempi! N{ytt{{
silt{ ett{ asteroidit eiv{t ole koskaan olleet planeetta --- vaan
paremminkin kokoelma kallioisia maailmanj{{nn|ksi{ jotka eiv{t
koskaan onnistuneet muodostamaan planeettaa!
Vaikka useimmat asteroidit ovat niin kaukana ettemme voi n{hd{ niit{
kovin hyvin, jotkut harvat asteroidit todella kulkevat Maan
kiertoradan poikki. Noin 1300 n{ist{ on t{h{n menness{ identifioitu,
ja ne on ryhmitelty kolmeen perheeseen: Athenet, Apollot ja Amorit.
Ikaros on er{s n{ist{ asteroideista, ja ohitti Maan 6,4 miljoonan
kilometrin p{{st{ vuonna 1967.
On teoreettisesti mahdollista ett{ asteroidi voisi osua Maahan. Itse
asiassa jotkut nykyiset teoriat dinosaurusten sukupuuttoon
kuolemisesta perustuvat asteroidin suoranaiseen t|rm{ykseen maan
kanssa noin 65 miljoonaa vuotta sitten. T{m{ t|rm{ys olisi voinut
nostattaa kauhean m{{r{n tomua ilmakeh{{n, est{en Aurinkoa n{kym{st{
ja aiheuttaen yleisen viilent{v{n kehityksen s{{h{n. T{m{ viilenev{
kehitys, jos se olisi ollut {killinen, olisi voinut tappaa kasviston
jonka varassa dinosaurukset eliv{t, tappaen siten dinosaurukset.
Teorian mukaan.
Teorian ydin on alkuaine iridium -- jota on tunnetusti runsaasti
asteroidivy|hykkeelt{ per{isin olevissa meteoriiteissa. Iridium ei
ole kovin yleinen Maapallolla -- mutta Maan kalliokerrostumien
ydinn{ytteet paljastavat iridiumrikkaan kerroksen joka on ajoitettu
noin 65 miljoonan vuoden ik{iseksi. Toisen asteroidin Maahan
osumisen todenn{k|isyys on melko pieni -- jotkut tiedemiehet
arvioivat ett{ se on 3.5 jokaista miljoonaa vuotta kohti.
Iridiumin ohessa useimmat asteroidit kuuluvat kolmeen luokkaan:
C, tai hiilipitoinen
S, tai piipitoinen
M, tai metallinen.
Ensimm{iset tyypit ovat hiilipitoisia kondriitteja -- kivisi{,
hiilipohjaisia kappaleita. Piipitoiset tyypit ovat enimm{kseen
silikonia, mukana muita metalleja pieni{ m{{ri{. N{m{ ovat
punaisempia ja kirkkaampia kuin toiset. Metalliset asteroidit ovat
enimm{kseen rautaa ja nikkeli{, massiivisempia kuin muut. Kaikki
kolme tyyppi{ kiinnostavat tiedemiehi{ jotka tutkivat aurinkokunnan
alkuper{{ ja evoluutiota.
Mutta kiviasteroidit eiv{t ole ainoita Vy|hykkeen asukkaita.
Tiedemiehist{ tuntuu ett{ siell{ kiertoradalla on todella paljon
entisi{ komeettoja. N{m{ j{iset ytimet olivat luultavasti seonneet
Aurinkoa kohti johtavilta reiteilt{{n Jupiterin painovoiman vet{min{.
Ep{ilem{tt{ kaikki n{m{ erilaiset asteroidit tulevat olemaan
tulevaisuuden geologien kiinnostuksen kohteina. Pian heid{n
per{ss{{n ovat luultavasti kaivosmiehet -- jotka, jos
tieteiskuvitelmat pit{v{t paikkansa -- kaivavat malmia josta
rakennetaan avaruuslaivoja, avaruusasemia ja kaikkia muita ty|kaluja
joita tulemme tarvitsemaan jonain p{iv{n{ ulottaaksemme omat
seikkailumme ulompaan aurinkokuntaan. Viel{ nyky{{n asteroidit
kuitenkin pysyv{t jotenkin arvoituksellisina -- er{{n{
tutkimuskohteena planetaarisessa ymp{rist|ss{mme.