TIETEEN STIIKNAFUULIA 40
========================
P{iv{{t{, ja tervetuloa avaruusuutisten pariin.
Valitettavasti t{n{{n on muutamia huonoja uutisia, mutta
onneksi joitain my|s hyvi{kin, mutta annetaan niiden odottaa
v{h{n, ja kerrotaan nuo huonot pois mielt{ painamasta. T{ss{
on kolme ik{v{{ asiaa, joista on vaikea sanoa mik{ olisi
kaikkeinkauhein, mutta joka tapauksessa on hyvin ik{v{{,
ett{ Neuvostoliiton hallitus on p{{tt{nyt panna pisteen
neuvostosukkulan kehittelylle. Pari viikkoa sitten sukkulan
p{{koelent{j{ Igor Volk kertoi t{ss{ Stiiknafuuliassakin
toiveikkaana ensi vuoden lennosta Mir-asemalle, mutta siit{
ei nyt sitten tule mit{{n. My|s Mir itse on joutunut
punakyn{ilyn kohteeksi, sill{ sen seuraaja Mir 2 on niin
ik{{n peruutettu. T{m{ ei tarkoita v{litt|m{sti loppua
It{naapurin avaruusohjelmalle, mutta saattaa sen tilaan,
jossa luottavaisista katseista tulevaisuuteen ei juuri voi
puhua. Hallitus ei viel{ ole virallisesti p{{tt{nyt n{ist{
asisoista, mutta luotettavien l{hteiden mukaan se tekee niin
aivan l{hiaikoina. Samalla muuten p{{tettiin loptettaa
Energia-kantoraketin valmistaminen, mutta se ei ole niin
vakavaa. My|s Amerikasta kuuluu huonoja uutisia, sill{
siell{ Kongressi on p{{tt{nyt ensi vuoden
avaruusm{{r{rahoista. Freedom-avaruusasema sai 2.25
miljardia dollaria jatkokehittelyyn, joten sen tulevaisuus
ei ole en{{ vaakalaudalla, mutta sen vuoksi jouduttiin
monesta muusta suunnitelmasta tinkim{{n - kaikkein kipeimmin
t{m{ koki CRAF-luotain, eli Comet Rendeazvous and Asteroid
Flyby, eli luotain, jonka oli tarkoitus tutkia ainakin yht{
komeettaa ja asteroidia l{hiet{isyydelt{ ja l{hett{{ jopa
sondin asteroidin pinnalle. T{m{ on nyt peruttu, mik{ saa
mielen matalaksi. Samalla Saturnus-luotain Cassininin l{ht|
lykk{{ntyi vuodella ja suuri maantutkimussatelliitti EOS
menetti m{{r{rahoistaan 15 miljoonaa vihre{selk{ist{. Ett{
silleen...
No, joka tapauksessa on mukavaa, ett{ nyt avaruudessa
viilett{v{t luotaimet Magellan, Galileo ja Ulysses voivat
kaikki potreasti. Magellan kuvaa edelleen Venuksen pintaa,
mutta koska sen l{mp|tila oli nousemassa joku aika sitten
liian korkeaksi, on se nyt radalla, jolla se pysyy varjossa
vilvoittelemassa kullakin kierroksella 22 minuuttia. Tuolla
radalla se voi kuvata vain etel{ist{ pallonpuoliskoa, mutta
mit{ siit{, sill{ sekin on mielenkiintoinen. Magellanilla
oli kes{ll{ my|s pint{ h{ikki{ aurinkopaneeleita
liikuttavissa moottoreissa, mutta nyt kaikki on kondiksessa.
Galileo puolestaan matkaa l{hes 70 000 kilometrin
tuntinopeudella kohti Gaspra-pikkuplaneettaa, jonka se
ohittaa t{m{n kuun lopussa. Tuon ohilennon vuoksi palataan
Galileoon parin viikon p{{st{ uudelleen ja puhutaan siit{
tarkemmin. Aurinkoluotain Ulysses ohittaa Jupiterin ensi
vuoden helmikuussa, ja se viilett{{ siksi iloissaan kohti
j{ttil{isplaneettaa 772 miljoonan kilometrin p{{ss{ maasta
nopeudella 64 000 kilometri{ tunnissa.
Sitten hyv{stit avaruustekniikalle ja tervetuloa t{htitie-
de. Ja tervetuloa uutinen, jossa kerrotaan nyt havaitun
kaikkein nuorimman t{hden koko t{htitieteen historiassa.
T{llaisten protot{htien, eli hyvin nuorten t{htien havaitse-
minen on ollut hyvin hankalaa, ja on edelleenkin hankalaa
siksi, ett{ ne s{teilev{t hyvin heikkosti infrapunavaloa.
Vasta nyt uusien havaintolaitteiden avulla on p{{sty k{siksi
tarpeeksi heikkoihin kohteisiin, jolloin tulosta on alkanut
synty{: paras tulos t{h{n saakka on Astrophysic Journalissa
numero 376 julkaistu artikkeli NGC1333 IRAS 4-t{hdest{, jota
Gerald Sandell ty|ryhmineen havaitsi Havajilla olevalla
brittien Jamec Clerk Maxwell -teleskoopilla. T{hdeth{n
syntyv{t suurista kaasupilvist{, ja siksi t{m{kin kohde on
suuri kaasupilvi, jossa on kuitenkin kaksi selv{sti
ymp{rist|{{n kirkkaampaa aluetta: niiden v{limatka on noin
10 000 kertaa Maan ja Auringon v{limatka, mutta ne ovat
selv{sti fyysisess{ kosketuksessa toistensa kanssa. N{ytt{{
siis silt{, ett{ syntym{ss{ on kaksoist{hti, mik{ ei ole
lainkaan yll{tt{v{{, sill{ kaksoist{hdet ovat hyvin yleisi{
maailmankaikkeudessa. Kaasun l{mp|tila on parhaimmillaankin
vain 37 K, mik{ viittaa siihen, ett{ kyseess{ ei ole vain
protikaksoist{hti, vaan my|s kaikkien varhaisimmassa
kehitysvaiheessa oleva t{hti, mit{ on koskaan havaittu. Itse
asiassa sana t{hti on hieman liikaa, koska kumpikin
protot{hti ovat todenn{k|isesti vasta suuria
ker{{ntym{kiekkoja, jotka vasta ajan mittaan muotoutuvat
kunnollisiksi t{hdiksi. Protot{hdist{ suurempi muuten on
massaltaan noin kymmenen kertaa Aurinkoa suurempi, joten
mik{{n pikkur{pelt{j{ ei t{ss{ ole syntym{ss{. Siis onnea
vain peinokaisille.
Ja aivan lopuksi tietoja Auringon viime aikaisista
tepposista. Nimitt{in tuota noin, viime viikon lopulla,
tarkalleen kello 21.15 Suomen aikaa 29 syyskuuta tapahtui
suurehko Auringonpurkaus, jonka seurauksena Maan
magneettikentt{ h{iriintyi viime keskiviikon ja torstain
v{lisen{ y|n{ - t{m{ n{kyi komeina revontulina taivaalla.
Aurinko on muutenkin purkaillut kovasti viime aikoina, joten
jos olette sentimentaalikkoja tai t{htiharrastajia, niin
kannattaa seurata y|taivasta revontulien toivossa, ja jos
olette radioamat||rej{, niin varautukaa huonoon radiokeliin.
T{m{ radiossa h|p|tt{v{ amat||ri lopettaa kuitenkin nyt, ja
siirt{{ puheenvuoron takaisin Studioon - ole hyv{, esko!
Jari M{kinen