TIETEEN STIIKNAFUULIA 41
========================
Lokakuun syksyisen ja synke{n ja sumuisen ja viile{n
ilmamassan l{pi pungertaa luoksenne taas uutisia avaruudesta
ja muusta asiaan liittyv{st{. Esimerkiksi avaruusluotaimet
ja niiden toiminta liittyv{t asiaan hyvinkin l{heisesti, jo-
ten ennen paneutumista AMANDAan s{{nn|{nmukainen vilkaus
kolmen luotaimen vointiin.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, ett{ par'aikaa avaruudessa
viilett{v{t luotaimet Magellan, Galileo ja Ulysses voivat
kaikki potreasti. Magellan kuvaa edelleen Venuksen pintaa,
mutta koska sen l{mp|tila oli nousemassa joku aika sitten
liian korkeaksi, on se nyt radalla, jolla se pysyy Venuksen
varjossa vilvoittelemassa kullakin kierroksellaan 22 minuut-
tia. Tuolla radalla se voi kuvata vain etel{ist{ pallonpuo-
liskoa, mutta mit{ siit{, sill{ sekin on mielenkiintoinen.
Magellanilla oli tuossa kes{ll{ pieni{ h{ikki{ aurinkopanee-
leita liikuttavissa moottoreissa, mutta nyt kaikki on kon-
diksessa. Aurinkoluotain Ulysses ohittaa Jupiterin ensi vuo-
den helmikuussa, ja se viilett{{ siksi iloissaan kohti j{t-
til{isplaneettaa 772 miljoonan kilometrin p{{ss{ Maasta no-
peudella 64 000 kilometri{ tunnissa. Jupiteriin matkaava Ga-
lileo puolestaan taittaa taivaltaan l{hes 70 000 kilometrin
tuntinopeudella kohti Gaspra-pikkuplaneettaa, jonka se ohit-
taa t{m{n kuun lopussa. Viime viikkoina luotain on ottanut
kuvia silt{ alueelta, jossa Gaspra on, ja n{iden kuvien pe-
rusteella suoritettiin nyt keskiviikkona radankorjaus. Tuo
korjaus oli muuten vasta yhdestoista koko matkan aikana,
mik{ on melkoinen saavutus, kun ottaa huomioon sen, ett{ Ga-
lileo on jo lent{nyt Venuksen ja Maan ohitse kertaalleen.
Koska Galileon ja Gaspran kohtaaminen on melko t{rke{ ta-
paus, kerrotaan t{m{nkuun 22 ja 23 p{ivin{ tulevissa Radio-
galaksi-ohjelmassa asiasta enemm{n.
Sitten hyv{stit avaruustekniikalle ja tervetuloa t{htitie-
de. Ja tervetuloa uutinen, jossa kerrotaan AMANDAsta.
AMANDA, kuten viisas kuulija varmaankin arvaa, ei ole pyyle-
v{ naisihminen, vaan etel{napamantereen j{{h{n kilometrin
syvyyteen upotettava neutrinoteleskooppi. Sana AMANDA
kirjoitetaan isoin kirjaimin, ja se tulee sanoista Antarctic
Muon And Neutrino Detector Array, eli Antarktiksen Muoni- ja
Neutrinoilmaisinrivist|. Neutrinot{htitiedeh{n on varsin
nuori tieteenala, sill{ ensimm{inen kunnollinen todiste sen
kyvyist{ oli vuoden 1987 kuuluisasta Magellanin pilven su-
pernovasta havaitut kuusi neutrinoa. Valitettavasti vain ny-
kyisill{ havaintolaitteilla voidaan saada n{kyviin vain var-
sin l{hell{ tapahtuneiden suurienergisten ilmi|iden tulokse-
na syntyneit{ neutrinoita. Tyypillisin t{llainen ilmi| on
juuri supernova, joita tapahtuu omassa Linnunradassamme tai
sen l{hitienoolla keskim{{rin vain kerran yhden t{htitietei-
lij{n elinaikana. Ei siis ole ihme, ett{ astronomit haikai-
levat tehokkaammista neutrinoteleskoopeista, joilla ainakin
periaatteessa voitaisiin havaita my|s Neitsyen galaksijou-
kon et{isyydell{ olevien supernovien l{hett{mi{ neutrinoja.
Nykyiset neutrinoteleskoopit ovat suuria maanalaisia s{ili-
|it{, jotka ovat t{ynn{ nestett{, joka vastaa pitk{lti
tavallista saippuavett{. Neutrinot synnytt{v{t nesteess{
muoneja, jotka taas saavat liikkuessaan aikaan ns. Cerenko-
vin s{teily{, jota voidaan havaita tavallisilla valomonis-
tinputkilla. Nykyisenlaisia laitteistoja ei kuitenkaan voida
juurikaan en{{ kasvattaa siten, ett{ kustannukset pysyisiv{t
j{rkeviss{ rajoissa, joten on ollut ideana korvata suuret
nestetankit esimerkiksi merell{. Eli valomonistinputket upo-
tettaisiin mereen, jossa Cerenkov-s{teily{ my|s syntyy. Meri
on kuitenkin melko ep{k{yt{nn|llinen ratkaisu, joten viimei-
sin ajatus on vaihtaa merivesi j{{h{n, jota taas l|ytyy ko-
vasti Etel{napamantereelta. J{{n pinta on kiinte{{, joten
siin{ on helppo liikkua; j{{h{n voi k{tev{sti porata reiki{
kuumalla vedell{, ja ilmaisimet voidaan pudottaa sitten rei-
kiin; ja lis{ksi Antarktiksen sijainti on mainio, sill{
siell{ on rauhallista ja koska havainnot tehd{{n l{hell{
etel{napaa, on kohteiden kulmaet{isyys zeniitist{ melko va-
kio. AMANDAn kilometrin syvyydess{ olevat valomonistinputket
saattaisivat periaatteessa havaita jopa 25 TeV:in enegisi{
neutrinoja, mink{ turvin neutrinot{htitiede olisi er{s ensi
vuosisadan merkitt{vimip{ ja k{ytt|kelpoisimpia uutuuksia
t{htitieteen alalla. Maailmassa on muuten parhaillaan suun-
nittelun alla kymmenkunta eri kokoista ja eri paikkoihin
sijoitettavaa suurta neutrinoteleskooppia, joista muuten
edistynein, Hawaijin l{helle mereen sijoitettava DUMAND,
maksaa kaikkiaan noin 10 miljoonaa dollaria - eli yli 40
miljoonaa markkaa. Niin, summa saattaa tuntua suurelta,
mutta er{s herra Kouri kyni kuulemma seitsem{n kertaa
enemm{n rahaa er{{lt{ tietylt{ KOP-nimiselt{ pankilta
maassamme tuossa taannoin. Ett{ sill{ tavalla!
Jari M{kinen