TIETEEN STIIKNAFUULIA 46
========================

Voi  suokaa  anteeksi  hyv{t kuulijat, sill{ puhuin palturia
viime viikolla kertoessani Neuvostoliiton tiede- ja kulttuu-
rikeskuskessa  muka olevasta avaruusn{yttelyst{.  Ei  siell{ 
mit{{n  sellaista ole, mutta on n{yttely  tiedonv{lityslait- 
teista - eli ainoa mik{ avaruusalaa liippaa, ovat  tietolii- 
kennesatelliitit.  Viime  maanantaina menin  suurin  toivein 
n{yttelyn avajaisiin, mutta avaruustekniikan sijaan sain ku-
pin kahvia, keksin ja tietoa konversiosta, eli siit{,  kuin- 
ka sotilastuotantoa muutetaan siviilituotannoksi. Se kuulem-
ma tapahtuu siten, ett{ esimerkiksi ennen  armeijanharmaiksi 
maatattuja radiolaitteita maalataan nyt kirkkailla v{reill{,  
ja  niin  sotalaite muuttuu siviililaitteeksi. No,  t{m{  ei 
kuulu lainkaan asiaan,  joten nyt asiaan. Asia on kosmologia  
ja  tarkemmmin gravitaatiot{htitede, eli  t{htitieteen  osa- 
alue, jossa koetetaan havaita painovoima-aaltoja. 

  Suhteellisuusteorian p{{periaatehan on se, ett{ aine  vai- 
kuttaa avaruuteen ja sanoo sille miten avaruuden  geometrian 
pit{{ kaareutua, ja avaruuden geometria puolestaan sanoo ai- 
neelle, miten sen  pit{{  liikkua.  Eli avaruuden  geometria  
ja materia ovat sidoksissa, ja koska samalla aine ja energia 
ovat sidoksissa  kuuluistan  kaavan E=mc� mukaan, niin siten 
my|s energia ja avaruus ovat naimisissa kesken{{n. Siis  jos 
jossain maailmakaikkeuden kolkassa tapahtuu jokin suuriener-
ginen tapaus, kuten esiemerkiksi supernova, niin se  aiheut- 
taa  ymp{r|iv{n avaruuden geometriaan h{iri|n,  joka  etenee 
avaruudessa kuten aallot veden pinnalla, kun olet  heitt{nyt 
sinne kivenmurikan. Periaatteessa siis havaitsemalla muutok-
sia  avaruuden  geometriassa voisimme  tunkeutua  syv{llekin 
maailmankaikkeuden  suurienergisten  tapahtumien  maailmaan, 
mik{ tietysti olisi {{rimm{isen mielenkiintoista. 

  Tuo edelt{nyt teoreettinen h|p|tys saattoi kuulostaa  var- 
sin korkealentoiselta, mutta sallikaan minun vakuuttaa, ett{  
se  on  kuitenkin varsin kevytt{ tavaraa  verrattuna  n{iden 
gravitaatioaaltojen,  eli n{iden h{iri|iden  havaitsemiseen. 
Tai oikeastaan havaitsemisen periaate on varsin selv{, sill{ 
havaintolaitteeksi  kelpaa mik{ pahasa suuri kappale,  kuten 
esimerkiksi  puolitoista tonnia  painava  alumiinisylinteri. 
Juuri  tuollainen oli maailman ensimm{inen  painovoimateles- 
kooppi,  jonka  amerikkalainen Joseph Weber  rakensi  vuonna 
1960. Teorian mukaan  tuo alumiinisylinteri alkaa v{r{hdell{    
1660   hertsin    taajuudella, kun gravitaatioaalto iskeytyy  
siihen;  eli  sylinterin  p{iden v{linen matka alkaa muuttua  
jaksollisesti atomiytimen halkaisijan murto-osan verran. Tuo 
matka  on liian pieni suoraan havaitsemiseen, mutta  se  ai- 
heuttaa  sylinteriss{ j{nnityksi{,  jotka   voidaan havaita.   
Pahaksi   onneksi kuitenkin  sylinteri alkaa my|s v{r{hdell{  
samalla  tavalla silloin,  kun  joku  iskee siihen vasaralla  
tai  kun  rekka karauttaa   observatorion  ohitse. Ja vaikka   
sylinteri eristett{isiin mahdollisimman hyvin kaikista  h{i- 
ri|ist{,  ei  gravitaatioaaltoja olla  t{ydell{  varmuudella 
viel{  eroittaa h{iri|ist{. 

  Maailmassa  toimii nykyisin kymmenkunta  gravitaatioteles- 
kooppia,  joilla on havaittu aaltoja  vain  todenn{k|isesti; 
eli  kun sylinterin akseli ohittaa  esimerkiksi  Linnunradan 
keskustan, niin  signaaleja  saadaan yleens{ enemm{n. Suurin    
ongelma on tietysti havaintolaitteiden laatu, sill{ parempia 
kaivataan  kipe{sti ja juuri t{ss{  mieless{  aihe  on   nyt   
ajankohtainen.  Yhdysvalloissa nimitt{in Kongressi on  juuri 
vast'ik{{n my|nt{nyt varat kahden uuden havaintoleitteen te-
kemiseen, mutta Atlantin t{ll{ puolella eiv{t asiat ole  ai- 
van niin hyvin: Iso-Britannian hallitus on jatkanut  tieteen 
torpedointiaan  peruuttamalla osuutensa  saksalaisbrittil{i- 
sest{ yhteisprojektista, ja  t{m{  temppu taitaa kaataa koko 
280  miljoonaa markkaa maksavan hankkeen. Euroopassa on  vi- 
reill{ tosin my|s toinen teleskooppi italialaisten ja  rans- 
kalaisten  kesken, joten sopii toivoa, ett{ sen rahoihin  ei 
kosketa,  kun asiasta aikanaan p{{tet{{n. Uusien  laitteiden 
tekeminen olisi juuri nyt t{rke{t{, sill{  gravitaatioaalto- 
jen todistettu havaitseminen on vain ajan kysymys. Sen  j{l- 
keen sitten  voitaisiin  alkaa tutkia  mm.  gravitaatiotaus-
tas{teily{  ja sen ennustettua kulkusuuntaa, mist{  tiedosta 
monet  kosmologit  antaisivat  varmaankin  kaiken  maallisen 
omaisuutensa. 

                                                Jari M{kinen