TIETEEN STIIKNAFUULIA 47
========================
Aina silloin t{ll|in k{y niin, ett{ t{nne pohjoiseen lintu-
kotoomme saapuu ulkomaalainen ihminen. Kuten esimerkiksi
John Bolton Yhdysvalloista Goddardin avaruustutkimuskeskuk-
sesta. H{n on avaruusteleskooppien eriskoistuntija, ja niin-
p{ piipahtaessaan nyt keskiviikkona Helsingin Yliopiston
Observatoriolla Bolton kertoi hieman tulevaisuuden avaruus-
kaukoputkista, eli niist{ kapineista, jotka aikanaan tulevat
korvaamaan kovaonnisen Hubble-avaruusteleskoopin.
Aivan alkuun kannattaa huomauttaa, ett{ mit{{n virallisia
suunnitelmia uusista suurista avaruuskaukoputkista ei ole,
sill{ nyt Hubblen varjossa jokainen amerikkalainen p{{t|k-
sentekij{ menee v{litt|m{sti kananlihalle, kun sana "ava-
ruuskaukoputki" edes mainitaan. Siksip{ Bolton el{ttelee
toiveita siit{, ett{ ehk{ t{{ll{ Euroopassa ilmapiiri olisi
my|nteisempi.
Joka tapauksessa kun joskus uutta avaruusteleskooppia ale-
taan suunnittelemaan, t{ytyy perusratkaisu l|yt{{ vanhojen
kaavojen ulkopuolelta - nyt on tietysti helppo sanoa, mutta
Hubble on itse asiassa varsin k|mpel| laite. Se ei esimer-
kiksi k{yt{ hyv{kseen lainkaan avaruuden painottomuutta,
vaan on niin massiivinen, ett{ se voisi toimia aivan hyvin
my|s maan pinnalla. Uusi kaukoputki ei sen sijaan pysyisi
edes koossa Maan painovoimassa, mutta mit{ siit{, sill{ ei-
h{n se t{{ll{ tule toimimaankaan. Samaan tapaanhan Apollo-
lentojen kuuhunlaskeutumisalus oli suunniteltu kest{m{{n
vain Kuun kuusi kertaa Maata pienempi painovoima, mink{
vuoksi sekin olisi yksinkertaisesti romahtanut kasaan t{{ll{
Maan pinnalla.
Painottomuuden ansiosta avaruuskaukoputken perusrakenne
voi olla varsin erikoinen: esimerkiksi itse kaukoputki ja
sen rataman|veereist{ ja tietoliikenteest{ huolehtiva huol-
tomoduuli voidaan eriytt{{ toisistaan l{hes kokonaan siten,
ett{ niiden v{lill{ on vain ohut robottik{sivarsi. N{in n{m{
kaksi osaa h{iritsev{t toisiaan mahdollisimman v{h{n, niiden
asentoa toistensa suhteen voidaan muuttaa, mutta silti ne
ovat yhteydess{ toisiinsa. T{st{ eriytt{misest{ on paljon
hy|ty{, sill{ huolto-osaan on esimerkiksi liitetty aurinko-
paneelit, joiden varjoon kaukoputki on hyv{ siirt{{, jotta
kirkas valo ei h{iritse havaintoja, eik{ Auringon s{teily
l{mmit{ putkea. Lis{ksi eriytt{m{ll{ putki ja huolto-osa
toisistaan saadaan esimerkiksi rakettimoottorit, s{hk|lait-
teet, tietokoneet ja muut l{mp|{ synnytt{v{t apparaatit pois
kylm{{ kaipaavan putken l{helt{. Tuo l{mp|tila on t{rke{
seikka, sill{ mit{ kylmemm{ksi havaintolaite saadaan, sit{
paremmin sill{ voidaan havaita infrapunavaloa, ja olisi tie-
tysti {{rimm{isen k{tev{{, ett{ samalla kaukoputkella voi-
taisiin havaita n{kyv{n valon ohella my|s infrapuna- ja ult-
raviolettialueella.
T{st{ saadaankin sitten hyv{ aasinsilta optiikkaan, sill{
siin{ miss{ infrapunahavainnot kaipaavat kylmyytt{, niin
ultraviolettihavainnot suorastaan vaativat todella hyv{laa-
tuista optiikkaa. Koko optinen systeemi tulisi John Boltonin
mukaan rakentaa kolmesta tai nelj{st{ peilist{ ja linssist{,
joista t{rkein, eli p{{peili tulisi olla l{pimitaltaan aina-
kin 16 metri{. Tuo peili on jo niin suuri, ett{ se t{ytynee
tehd{ ainakin kolmesta osasta, jotka kootaan vasta avaruu-
dessa ja joiden hionnan viimeistely tehd{{n my|s sekin ava-
ruudessa - n{in peilist{ saadaan todella tarkka, laukaisu ja
painovoiman katoaminen eiv{t muuta sen muotoa ja mik{ paras-
ta, niin Hubblen kaltainen hiontavahinko voidaan eliminoida.
Tuohon hiontaan Bolton kaavailee muuten k{ytett{v{n ns.
ionikiillotusta, joka nykyisin onnistuu vain muutamassa
laboratoriossa koko maailmassa.
Paitsi itse peili, niin my|s koko avaruusteleskooppi
tultaneen kokoamaan kiertoradalla, kahdestakin syyst{:
ensinn{kin koko masiina on niin suuri, ett{ t{ysikokoisena
se ei mahtuisi mink{{n raketin nokkaan tai sukkulan
rahtitilaan, ja toiseksi: tuon hentoutensa vuoksi kaikki
osat pit{{ tukea hyvin, jotta ne kest{isiv{t kantoraketin
kiihtyvyyden ja t{rin{n. Vaikka kaukoputki pannaan kokoon
kiertoradalla, ei se tarkoita kuitenkaan sit{, ett{
astronautit siell{ vipelt{isiv{t ruuvimeisselien kanssa,
vaan sit{, ett{ putken osat ik{{nkuin ponnahtavat auki
avaruudessa, ja astronautit korkeintaan liitt{v{t ne
toisiinsa - ellei sekin sitten tapahdu automaattisesti. Ja
kunhan avaruusteleskooppi on sitten testattu matalalla
kiertoradalla, singautetaan se korkealle Maata ymp{r|ivien
s{teilyv|iden yl{puolelle, jotta tietokoneet eiv{t karsisi
s{teilyst{, kuten Hubble tekee.
Tuo kaikki oli siis suunnittelua, kuvitelmaa, t{htitietei-
lij{insin||ri John Boltonin ajatusleikki{, jossa on kuiten-
kin t{ysi tosi taustalla; ja kunhan Hubble-avaruusteleskoo-
pille ryhdyt{{n hankkimaan manttelinperij{{, kannattaa nuo
asiat pit{{ mieless{. Aivan lopuksi viel{ kaksi todella ly-
hytt{ uutista: astronautti Robert Crippenist{, joka muuten
oli mukana avaruussukkulan ensilennolla kev{{ll{ '81, niin
h{nest{ on tehty Kennedyn Avaruuskeskuksen johtaja. Valinta-
perusteina mainittiin se, ett{ h{n voisi tuoda aseman hal-
lintoon uusia ideoita ja kokeneen astronautin ollessa sukku-
lalennoista vastaavan paikan johtajana, voisi kaikki sujua
nykyist{kin paremmin, vaikka avaruuskeskuksen budjettia on
leikattu 15%:lla. Toinen uutinen koskee Kennedyn it{ist{
kollegaa Baikonurin avaruuskeskusta, jonka omistuksesta on
p{{sty sopimukseen: siit{ pit{{ nyt huolta yhti| nimelt{
International Spaceport, eli Kansainv{linen Avaruussatama,
jossa ovat osakkaina Kashastanin, Ven{j{n ja Ukrainan ava-
ruusviranomaiset ja joukko pankkeja. Lis{ksi jopa 20% osak-
keista myyd{{n yksityisille ihmisille...yksityisille ihmi-
sille.. Hei..hetkinen, ruplan kurssihan on hirvitt{v{n al-
hainen, eli osakkeita voisi saada paljonkin, vaikka kaikki
20%....nyt t{ytyy soittaa, Baikonur..990 ja sitten 7 0 ....
Jari M{kinen