TIETEEN STIIKNAFUULIA 48
========================
Viime aikoina on sanomalehdiss{ ja jopa t{{ll{ radiossakin
puhuttu vast'ik{{n l|ydetyst{ h{k{pilvest{ ja Maata
l{hetyv{st{ UFO:sta, eli tunnistamattomasta lent{v{st{
esineest{. Monasti vain asia on niin, ett{ kun astronomian
jaloon tieteenalaan kuuluva uutinen kipuaa uutiskynnyksen
ylitse, on kyseess{ joko v{{rinymm{rretty asia, tai sitten
raaka liioittelu - mutta nyt on asiaakin taustalla.
K{sitelt{k||n ensin tuo UFO, miss{ ei kuitenkaan ole kyse
mist{{n lent{v{st{ lautasesta tai marsilaisten hy|kk{yksest{
Maapallon l{hiavaruuttahan tutkaillaan koko ajan paitsi puh-
taan mielenkiinnon vuoksi, niin my|s siksi, ett{ voitaisiin
havaita ennakolta mahdollisesti Maahan t|rm{{v{t asteroidit.
T{ss{kin tapauksessa lienee kyse asteroidista, alle 10 met-
ri{ halkaisijaltaan olevasta kappaleesta, joka viilett{{
parhaillaan kohti maata noin miljoonan kilometrin et{isy-
dell{. Ratalaskujen mukaan se ei kuitenkaan tule osumaan
Maahan, sill{ silloinhan meteli olisi jo nyt paljon suurempi
ja aihe olisi uutisten p{{otsikoissa - ei, vaan se suhahtaa
kotiplaneettamme ohi noin 470 kilometrin et{isyydelt{ joulu-
kuun kuudentena, siis itsen{isyysp{iv{n{. Sanoin tuossa {s-
ken, ett{ kyseess{ on asteroidi, mutta on my|s mahdollista,
ett{ se on muisto parinkymmenen vuoden takaisista kuulen-
noista, jotka j{ttiv{t avaruuteen kaikenlaista avaruusromua.
Tuo tuntematon lent{v{ esine, eli ufo, eli tuo l{hetyv{ kap-
pale on kuitenkin niin pieni ja sen et{isyys l{himmill{{n-
kin on liian suuri, ett{ siit{ voitaisiin tehd{ kunnollisia
havaintoja, mutta ainakin periaatteessa olisi mahdollista
havaita tutkalla josko kappaleen pinta on sile{. Jos pinta
on nimitt{in rosoinen, on kyseess{ mit{ todenn{k|isimmin as-
teroidi, mutta jos pinta on sile{ kuin metallipinta, on ky-
seess{ kuulentoromua - tai sitten pieni lent{v{ lautanen,
joka toivottavasti tulee k{ym{{n kyl{ss{. Hah hah.
Ja sitten otetaan mikroskoopin alle tuo outo h{k{pilvi,
josta on puhuttu enemm{n. Asia on niin, ett{ viime touko-
kuussa infrapunasatelliitti IRAS l|ysi Ison Karhun t{hdis-
t|st{ suuren kaasupilven. T{ss{ sin{ns{ ei ole mit{{n ih-
meellist{, sill{ IRAS l|ysi muitakin sumuja roppakaupalla,
mutta t{m{ nimenomainen sumu koostui p{{osin hiilimonoksi-
dista, eli se on h{k{{, ja mik{ ihmeellisint{, on se liian
vanha. My|hemmin sumua havaittiin my|s Kitt Peakin observa-
toriossa Yhdysvaltain Arizonasta, jolloin varmistuttiin sii-
t{, ett{ sumun et{isyys on noin 12 miljardia valovuotta.
Maailmankaikkeuden i{ksi arvioidaan nykyisin noin 15 mil-
jardia vuotta, joten t{m{ pilvi olisi syntynyt vain kolme
miljardia vuotta alkur{j{hdyksen j{lkeen - siis havaintojen
mukaan. T{h{n saakka l|ydetyt h{k{pilvet ovat sijainneet
vain kahden-kolmen miljardin valovuoden p{{ss{, eli ne ovat
syntyneet reilusti yli kymmenen miljardin vuoden p{{st{
maailmankaikkeuden alun j{lkeen, eli ne olisivat vain kah-
den-kolmen miljardin vuoden ik{isi{; valovuoden m{{ritelm{n
mukaanhan kohteen et{isyys valovuosissa on sama kuin sen
ik{. Ongelman muodostaa kuitenkin se, ett{ nykyisen alkur{-
j{hdysteorian mukaan kolme miljardia vuotta vanhassa maail-
mankaikkeudessa ei olisi ollut lainkaan hiili- eik{ hap-
piatomeja, joita tarvitaan hiilimonoksidin tekemiseen. Nuo
raskaat alkuaineethan ovat syntyneet t{htien sis{ll{ ja va-
pautuneet avaruuteen supernovissa, mutta pari miljardia
vuotta on hieman liian lyhyt aika t{hden elini{ksi. Saapa
nyt n{hd{, miten teoreetikot v{{nt{v{t teoriaa uuteen us-
koon, vai tulevatko havaitsijat kohta noloina pyytelem{{n
anteeksi mittausvirhett{. Saattaa muuten kuulostaa oudolta,
ett{ avaruuden sy|vereiss{ on h{k{{, mutta ei siin{ mit{{n
ihmeellist{ ole; on siell{ paljon muutakin, kuten ammoniak-
kia, formaldehydi{, syaanivety{, piioksidia, suolahappoa ja
onpa siell{ jopa suuria sumuja pullollaan viinaa, eli eri-
laisia alkoholeja. Kuten huomaatte, t{htitiede on hyvin an-
toisia tieteenala....
Jari M{kinen