TIETEEN STIIKNAFUULIA 50
========================
(Taivaalliset hautajaiset ja muuta sellaista) ---------
Niin hyv{t kuulijat, tieteen stiiknafuulian avaruusosasto on
t{n{{n niin t{ynnm{ kaikenkarvaista asiaa, ett{ l{hdemme
saman tien hautajaisiin. Kyseess{ ei kuitenkaan laajojen
kansalaispiirien harmiksi ole avaruusosaston hautajaiset,
vaan satelliittihautajaiset avaruudessa. Eli siis selv{ll{
suomenkielell{ t{m{ tarkoittaa sit{, ett{ kun
geosynkroniradalla oleva satelliitti tulee tiens{ p{{h{n,
siirret{{n se noin 700 kilometri{ korkeammalle radalle,
jossa satelliitti ei ole muiden avaruusalusten harmina. Tuo
geosynkroniratahan on er{s aivan erityinen kiertorata
Maapallon ymp{rill{ tismalleen p{iv{ntasaajan kohdalla noin
36000 kilometrin korkeudella, jolla oleva satelliitti pysyy
koko ajan saman Maapallon kohdan p{{ll{; siksip{ rata
soveltuu siksi erinomaisesti tietoliikenne- ja
s{{satelliiteille, ja niinp{ tuo rata on nykyisin kovin
t{ynn{ - siell{ pit{{ majaansa kohta satakunta erilaista
sateelliittikapinetta. Siksip{ kun jokin satelliitti tulee
tiens{ p{{h{n ja sen toiminta joko lakkaa tai se
lakkautetaan, niin se joudutaan siirt{m{{n pois radaltaan,
eli kuten alalla sanotaan, se joudutaan hautaamaan.
Matalammilla kiertoradoillahan ilmakeh{ toimii tehokkaasti
hautausurakoitsijana, sill{ se kampeaa satelliitit aikanaan
automaattisesti pois radaltaan, jolloin ne palavat poroksi
ilmakeh{ss{ eiv{tk{ aihauta harmia. Eli geosynkronisatel-
liittien tapauksessa voitaisiin tunnettu hautajaislitania
"maasta sin{ olet tullut ja maaksi sinun pit{{ j{lleen tule-
man" muuttaa muotoon "maasta sin{ olet tullut, mutta maahan
sinun ei en{{ ole koskaan tuleman"
Syy siihen, ett{ h|pisen taivaallisista hautajaisista on
se, ett{ viime viikolla haudattiin Meteosat-2 -s{{satelliit-
ti, joka on kuvannut kymmenvuotisen uransa aikana kaikkiaan
yli 284000 kuvaa rakkaasta Maapallosta. Se laukaistiin
avaruuteen kes{ll{ 1981, ja on toiminut vuodesta 88 alkaen
Meteosat-3:n varasatelliittina. Itse satelliitti on edelleen
priimakunnossa, mutta sen rataman|veereihin tarvitsema
hydratsiini alkoi loppua, joten se p{{tettiin haudata
kunniallisesti ilman paniikkia - sill{h{n on kaiken lis{ksi
ollut viime aikoina kovin v{h{n teht{vi{, kun uudet MOP-1 ja
2 - satelliitit ovat hoitaneet s{{tilan kuvaamista Meteosat-
3:n toimiessa niiden varasatelliittina. Tuo s{{tila tarkoit-
taa Suomen tapauksessa tietysti etup{{ss{ matalapaineita ja
saderintamia, mutta se ei kuulu asiaan...
Meteosat-2 siis p{{tettiin haudata, eli siirt{{ 700
kilometri{ korkeammalle kiertodadalle, josta on p{{tetty
tehd{ kansainv{lisell{ sopimuksella synkronisatelliittien
hautausmaa - noin kymmenen vuoden aikana sinne on ujutettu
jo useita satelliitteja. K{yt{nn|ss{ tuo hautaaminen sujui
siten, ett{ viime viikon maanantaina, joulukuun toisena
p{iv{n{, Meteosat-2:n rakettimoottoria k{ytettiin parin
sekunnin ajan, jolloin se alkoi nousta korkeammalle radalle.
Sit{ seurasi toiset kaksi polttoa 12 tunnin v{liajoin,
kunnes nyt n{in{ p{ivin{ satelliitin viel{ k{ytt{m{t|n
v{h{inen hydratsiini poltetaan ja sen radiol{hettimet sulje-
taan ikuisiksi ajoiksi. Ja niin Meteosat-2 oli haudattu.
Sitten asiaa Atlantis-sukkulan lennosta, joka tapahtui
tuossa marraskuun lopussa, kuten valppaasti radiouutisia
kuunnellut kuulija varmaan muistaakin. Kyseess{ oli
sotilaallinen lento, jonka aikana asetettiin kiertoradalle
varhaisvaroitussatelliitti, mutta kymmenp{iv{iseksi aiotun
lennon puuhat pitiv{t sis{ll{{n my|s paljon
l{{ketieteellisi{ kokeita. Siis lennon piti kest{{ kymmenen
p{iv{{, mutta kun kuusi p{iv{{ oli kulunut 24 marraskuuta
tapahtuneesa laukaisusta, hajosi yksi sukkulan kolmesta
inertiaalisysteemeist{, eli suunnistuslaitteistosta. T{m{ ei
sin{ns{ ole vakavaa, sill{ sukkula voi lent{{ mainiosti
yhdenkin intertiaalilaitteiston avulla (joita siis on
kolme), mutta nykyiset tiukat turvas{{d|kset m{{r{{v{t
sukkulan maahan vuorokauden kuluessa yhdenkin inertiaalilaa-
tikon hajottua. Astronautit olivat tietysti pettyneit{ len-
lennon lyhenemiseen, mutta silti lentospesialistina toimi-
nut Story Musgrave enn{tti ker{{m{{n itselleen tarpeeksi
lentotunteja tullakseen kokeneimmaksi sukkulalent{j{ksi -
h{nell{ on takanaan nelj{ lentoa, jotka ovat kest{neet yh-
teens{ 24 vuorokautta ja 22 tuntia.
Ennen loppua en voi olla mainitsematta surullista uutista
ilmailun maailmasta, sill{ er{s lentomatkustamisen historian
kunniakkaimmista yhti|ist{ on kuollut - jo pitk{{n
talousvaikeuksissa kamppaillut Pan Am, eli Pan American
World Airways on joutunut lopettamaan toimintansa viime
viikolla. Kyseess{ ei ole ihan mik{ tahansa konkurssi, sill{
Pan Am oli toimintansa alussa 30-luvulla yht{lailla
tutkimuslaitos kuin lentoyhti|. Yhti|n perustaja Juan Trippe
oli nimitt{in itse tutkimusmatkailija, ja niinp{ h{nen
yhti|ns{ erikoistui pitk{n matkan lentoliikenteen kehitt{-
miseen varsin intensiivisesti; uusia reittej{ etsittiin,
tekniikkaa kehitettiin, meteorologiaa tutkittiin ja lento-
mukavuutta parannettiin ja niin edesp{in. Niinp{ vuonna -36
Pan Am aloitti ensimm{isen{ yhti|n{ s{{nn|llisen lentolii-
kenteen Atlantin ylitse, joka tuolloin oli valtava saavutus.
Tosin viime aikoina Pan Am on ollut kuin mik{ tahansa yhti|,
paitsi ett{ sill{ meni kurjasti, ja niinp{ pitk{n kitumisen
j{lkeen tuli nyt konkka niin ett{ kolisi...
Lopuksi hyv{ uutinen meik{l{isille poliitikoille!Siin{ kun
Ahot, V{yryset, Salolaiset ja muut armaat p{{tt{j{mme
jahkailevat Euroopan Yhteis||n liittymisen kanssa, on heid{n
varmaankin hyv{ tiet{{, ett{ samanlaista soutamista ja
huopaamista tapahtuu my|s Euroopan yhteis|n sis{ll{
esimerkiksi Euroopan avaruusj{rjest|ss{. Nimitt{in kun
ministerit kokoontuivat nyt marraskuussa M~ncheniin, Saksaan
tekem{{n t{rkeit{ p{{t|ksi{ mm. avaruussukkula Hermeksest{
ja avaruusasema Columbuksesta, niin he keksiv{t hienon tavan
selviyty{ asiasta kunnialla - he siirsiv{t p{{t|kset ensi
vuoteen. Tosi k{tev{{! Mutta min{ siirr{n nyt puheenvuoron
takaisin herra Liukkoselle, ole hyv{ Esko.
Jari M{kinen