10/17/90: KUUKAIVOKSET SAATTAVAT TARJOTA TULEVAISUUDEN
ENERGIAL[HTEEN MAALLE
NASA SpaceLink BBS
RELEASE: 90-139
Millaiselta tulevat 21. vuosisadan voimalaitokset
n{ytt{m{{n? Saavatko ne energiansa fossiilisten
polttoaineiden palamisesta kuten 90 prosenttia niiden
edelt{jist{ 20. vuosisadalla? Vai toimivatko ne uudella,
puhtaammalla, tehokkaammalla polttoainel{hteell{?
Wisconsinin Yliopiston AvaruusAutomaatio- ja
RobotiikkaKeskuksen, joka on yksi 16:sta NASA:n Avaruuden
Kaupallisen Kehityksen Keskuksista, tutkijat veikkaavat
j{lkimm{ist{.
He uskovat tulevaisuuden lep{{v{n helium-3:n varassa,
joka on harvinainen alkuaine Maassa mutta jota
mahdollisesti esiintyy suuria m{{ri{ Kuussa. Yksi tonni
t{t{ niin kutsuttua t{htipolttoainetta yhdistettyn{
fuusioreaktorissa vetyisotoopin kanssa voisi tyydytt{{ 10
miljoonan asukkaan kaupungin s{hk|ntarpeen, he sanoivat.
Tosiasiassa Apollo-astronauttien ker{{m{t kuun{ytteet
osoittavat ett{ raaka-ainevarat ovat niin runsaat ett{
Maan energiatarpeet voitaisiin tyydytt{{ ainakin 1000:ksi
vuodeksi, tutkijat lis{siv{t.
Kuitenkin on teht{v{ melkoisesti ty|t{ ennenkuin
helium-3 -pohjaiset fuusiovoimalat ovat todellisuutta.
Vaikka yliopisto aloitti fuusio-ohjelmansa vuonna 1963 ja
on sen j{lkeen my|nt{nyt alalle noin 186 Ph.D:t{, kukaan
ei ole viel{ rakentanut fuusioreaktoria joka vapauttaa
enemm{n energiaa kuin se kuluttaa. Teorian mukaan
deuterium helium-3:lla toimivat fuusioreaktorit ovat
parempia kuin fissioreaktorit koska ne eiv{t tuota
korkea-aktiivista ydinj{tett{.
Mutta pahin kompastuskivi on ollut laajojen helium-3
-l{hteiden puuttuminen maapallolta, sanoi Gerald
Kulcinski, ydintekniikan professori ja keskuksen
avaruuspolttoaineprojektin tekninen johtaja. Kuitenkin
heti kun havaittiin ett{ kuun{ytteet sis{lsiv{t
ratkaisevaa ainetta, "ihmiset alkoivat kiinnostua siit{,"
Kulcinski sanoi. "Sill{ oli suunnaton vaikutus
fuusiotutkimuksiin."
Yksi suuri askel oli sen keskuksen perustaminen, joka
vastaanotti NASA:n Kaupallisten Ohjelmien Toimistolta
pohjarahan sellaisen teknologian kehitt{miseen jota
yksityinen sektori vihdoin voi kehitt{{ kaupallisesti.
Keskus sponsoroi my|s ulkopuolisia projekteja automaation,
robotiikan ja avaruudessa kasvatettavan ruoan aloilla.
Viime vuonna valmistuneessa tutkimuksessa keskus p{{tti
ett{ kuuper{ist{ helium-3:sta, joka oli per{isin auringosta
ja aurinkotuulen Kuun pinnalle saostamaa, voitaisiin
kaivaa ja kuljettaa Maahan. Jotkut alustavat arviot
asettivat helium-3:n arvon samaksi kuin |ljyn osto hintaan
7 $ barrelilta.
Tutkijat ovat my|s tutkineet mahdollisia kaivosten
rakennuspaikkoja. Pohjaten Yhdysvaltojen kokemukseen
Apollo 11 -lennon ajalta h{n p{{ttiv{t ett{ Rauhallisuuden
Meri oli p{{kohde alustaville tutkimuksille koska se
n{ytti sis{lt{v{n mahdollisesti monta tonnia pinnanalaista
helium-3:sta. Toissijaisiin kohteisiin kuului Kirkkauden
Meren ymp{rist| josta oli otettu n{ytteit{ Apollo 17:n
lennon aikana.
Vaikka mallit ovat viel{ rakentamatta, kuukaivosten
teknologiaa varten on monia ideoita. Keskuksen tutkijat
hahmottelivat aurinkoenergialla toimivat robottivarusteet
jotka tyhjent{isiv{t Kuun ylimm{n pintakerroksen ja
asettaisivat sen robottiyksikk||n. Maaper{
kuumennettaisiin ja sill{ tavoin helium-3 erottuisi
muusta kuumateriaalista. K{ytetty materiaali voitaisiin
sitten pudottaa pois liikkuvan robottikaivurin takaosasta.
Koska Kuussa on yksi kuudesosa Maan painovoimasta,
tarvittaisiin suhteellisen v{h{n energiaa materiaalin
nostamiseen.
Kulcinski arvioi ett{ Maassa on tarpeeksi helium-3:sta
ensimm{isen voimalan toteuttamiseksi. Kuitenkin vuonna
2010 tai 2015 on otettava k{ytt||n suurempia l{hteit{.
Kysymys ei ole siit{ etteik| tarjontaa olisi, h{n sanoi,
vaan siit{ kykeneek| Energiaministeri| kehitt{m{{n
fuusioreaktorin ajoissa.
Suomennos: Jarmo J{rvinen