Y\TAIVAAN VAELTAJIA
Auringon laskettua, selke{n{ ja t{htikirkkaana iltana, n{-
kyy t{htien joukossa pieni{ liikkuvia valopisteit{, tekokui-
ta. Tekokuut eli satelliitit kiert{v{t Maata 200-40000
kilometrin korkeudessa. T{h{n menness{ Maata kiert{ville ra-
doille laukaistujen tekokuiden m{{r{ on noin 7000. Osa lau-
kaistuista tekokuista on palannut ilmakeh{{n, osa kiert{{
edelleen toimimattomina ns. "avaruusromuna" Maata. Visuaali-
sesti, paljain silmin, voidaan havaita noin 400 tekokuuta ja
kiikarilla noin 2000 tekokuuta. Loput Maata kiert{vist{
tekokuista ovat havaittavissa vain kaukoputkilla.
Maata kiert{v{ tekokuu on verraten pieni kappale; tavalli-
sesti vain muutaman metrin halkaisijaltaan. Paljain silmin
voi havaita 3 metrin kokoisen tekokuun noin 1000 kilometrin
korkeudesta. Tavallisella kiikarilla voi havaita jo 0.5 met-
rin kokoisen tekokuun suunnilleen samasta korkeudesta. Pie-
ni tekokuu heijastaa verraten tehokkaasti Auringon valoa.
Kun tekokuu sattuu sopivaan kohtaan rataansa eli se muodos-
taa riitt{v{n kulman Maan ja Auringon kanssa, heijastuu Au-
ringon s{de Maassa olevaan havaitsijaan tekokuun v{lityksel-
l{. Nyt havaitsija n{kee tekokuun pienen{ pisteen{ taivaal-
la. Jos tekokuu sattuu viel{ t{ll|in py|rim{{n radallaan,
n{kee Maassa oleva havaitsija sen vilkkuvana pisteen{. T{l-
laisia "vilkkuvia" tekokuita n{kyykin silloin t{ll|in tai-
vaalla t{htien joukossa. Useimmat meteorihavaitsijoiden
havainnoimat mahdolliset avaruuden gammapulssihavainnot eli
ns. flash-havainnot (pistem{isi{ v{l{hdyksi{) ovat juuri te-
kokuiden aikaansaannoksia. Riitt{v{n kookas ja Maata l{hell{
kiert{v{ tekokuu saattaa loistaa hetkellisesti jopa taivaan
kirkkaimpana kohteena.
Auringonlaskun j{lkeen riitt{v{n pime{lt{ ja aukealta ha-
vaintopaikalta voi havaita paljain silmin noin 20-30 teko-
kuuta tunnin aikana. Useimmat tekokuut n{ytt{v{t nousevan
l{ntisest{ horisontista, kadoten pian it{iseen horisonttiin.
Tekokuu saattaa liikkua my|s lounaasta koilliseen tai luo-
teesta kaakkoon riippuen paljolti havaintopaikasta; useim-
milla n{ytt{{ suunta kuitenkin olevan jokseenkin sama. T{l-
laiset tekokuut ovat radoilla, jotka hy|dynt{v{t Maan kier-
toliikett{. Joskus n{kee tekokuita, jotka liikkuvat etel{st{
pohjoiseen tai p{invastoin. N{m{ ovat tekokuita, jotka ovat
ns. polaarisella radalla eli radalla, joka ylitt{{ Maan na-
pa-alueet. T{llaisia ovat mm. s{{tekokuut, kuten esimerkiksi
Meteor- ja NOAA-tekokuut. Harvemmin n{kee tekokuita, jotka
liikkuvat id{st{ l{nteen. T{llainen on esimerkiksi Geosat.
Tekokuu ylitt{{ taivaan nopeasti. Noustessaan l{ntisest{
horisontista, se on kohta jo kadonnut it{iseen horisonttiin.
Ylitys kest{{ tavallisimmin vain muutaman minuutin. Jotkut
saattavat "purjehtia" taivaalla jopa kymmeni{kin minuutteja,
toiset taas selvitt{v{t ylityksen jopa minuutissa. Tekokuun
nopeus on riippuvainen sen korkeudesta. Korkealla kiert{v{t
tekokuut liikkuvat hitaammin kuin matalalla kiert{v{t teko-
kuut. 200 kilometrin korkeudessa kiert{v{n tekokuun nopeus
on noin 7.8 m/s, kun yli 2000 kilometrin korkeudessa kiert{-
v{ll{ tekokuulla nopeus on jo alle 7.0 m/s. Tuollaiselta te-
kokuulta kuluu aikaa maapallon kiert{miseen yli kaksi tun-
tia, kun nopeimmat suoriutuvat matkasta keskim{{rin noin 90
minuutissa. Tavallisimmin tekokuu ehtii tehd{ vuorokaudessa
14 kierrosta Maapallon ymp{ri. Nopeimmat ehtiv{t tehd{ jopa
16 kierrosta.
Joskus tekokuu n{ytt{{ kesken matkaansa taivaalla katoavan
j{ljett|miin. T{ll|in tekokuu on todenn{k|isesti mennyt Maan
varjoon ts. se ei ole en{{ auringon valaisema. T{m{ on hyvin
tyypillist{, jos havaitsee tekokuuta esimerkiksi liian my|-
h{{n auringonlaskun j{lkeen tai liian aikaisin ennen aurin-
gonnousua. Jotta tekokuu yleens{kin voi n{ky{ havaintopai-
kalta, tulee Maan varjon olla noin 100 kilometrin korkeudes-
sa, jolloin Aurinko on noin 6 astetta horisontin alapuo-
lella. Paras havaintoaika ajoittuu illalla auringonlaskun
j{lkeen ja aamulla ennen auringonnousua. Havaintoajan pituus
riippuu t{ll|in havaittavan tekokuun korkeudesta. Korkealla
kiert{v{t tekokuut n{kyv{t kauemmin kuin matalalla kiert{v{t
tekokuut. Havaintoajan pituus riippuu paljon my|s havainto-
paikasta ja vuodenajasta. Suomen leveyspiireill{ havaintoai-
ka on talvisin noin kolme tuntia, kev{{ll{ ja syksyll{
parisen tuntia.
VISUAALISTA TAIDETTA
Tekokuiden havaitseminen on kuin taidetta, visuaalista
sellaista. Havaitseminen ei ole vaikeaa, mutta ei v{ltt{m{t-
t{ helppoakaan. Havaintov{lineiksi riitt{v{t aluksi paljas
silm{ ja ajanottokello. On t{rke{{ opetella sopiva havainto-
menetelm{, jotta my|hemmin, kokemuksen my|t{, voisi tehd{
tarkkoja, jopa tieteellisestikin arvokkaita havaintoja kii-
karin kanssa. Tekokuun paikan m{ritt{miseksi tarvitaan viel{
t{htikartta, jossa ovat kaikki paljain silmin n{kyv{t t{hdet
ja josta voi paikan m{{ritt{{ v{hint{{n 0.5 asteen tarkkuu-
della. Tarkoitukseen soveltuvia karttoja on runsaasti:
Sky Atlas 2000.0, Norton's Star Atlas, Uranometria 2000.0
jne.
Tekokuun paikka taivaalla pyrit{{n m{{ritt{m{{n mahdolli-
simman tarkasti. Paikanm{{rityksess{ k{ytet{{n apuna l{hei-
si{ t{hti{ ja t{htimuodostelmia. Tekokuun paikka m{{ritet{{n
t{htien ja tekokuun yhdysjanojen murto-osina. Esimerkiksi
kuvassa 1a tekokuu ylitt{{ kahden t{hden (X ja Y) v{lisen
yhdysjanan. Paikanm{{ritys tapahtuu nyt jakamalla t{htien
yhdysjana murto-osiin ja arvioimalla tekokuun paikka yhdys-
janalla. Jos yhdysjana jaettaisiin nyt kahdeksaan osaan,
olisi tekokuun paikka janalla 2/8 yhdysjanan pituus t{hdest{
Y.
Kuvassa 1b tekokuu sivuaa kahta t{hte{ leikaten t{htien
yhdysjanan jatkeen. J{lleen jaamme janan murto-osiin ja
saamme tekokuun paikaksi nyt 3/4 janan pituus t{hdest{ Y lu-
lukien yhdysjanan jatkeella.
Kuvassa 1c tekokuu sivuaa t{htiparia. Nyt ylityskohta ei
olekaan en{{ t{htien yhdysjanalla tai sen jatkeella. Paikan
m{{ritt{miseksi k{yt{mme nyt avuksi suoraa kulmaa: odotte-
lemme, kunnes tekokuu on kuvitellulla t{htien yhdysjanan
suorakulmaisella jatkeella. Jakamalla taas yhdysjana osiin,
saamme tekokuun paikaksi 3/6 yhdysjanan pituus t{hdest{ Y.
Aina ei tekokuu kuitenkaan kulje n{in edullisista paikois-
ta, vaan avuksi on otettava erilaisia t{htien trigono-
metrisi{ muodostelmia, kuten esimerkiksi tasasivuisia kolmi-
oita (kuva 1d), neli|it{ jne. T{ll{ menetelm{ll{ tarkkuus on
huomattavasti huonompi, siten on suositeltavaa k{ytt{{
menetelm{{ vasta silloin, kun tekokuu tahtoo v{kisin
"karata" havaitsijan n{k|kent{st{.
Havaintopaikan tulee olla mahdollisimman pime{ ja paikalta
tulee olla hyv{ n{kyvyys havaittavaan kohtaan taivasta. Jos
havaitaan satunnaisia tekokuita, ovat parhaita ilmansuuntia
silloin l{nsi ja lounas, koska useimmat tekokuut n{ytt{v{t
ilmestyv{n juuri n{ist{ suunnista. N{kyvyys ilmansuuntiin
tulee olla siten esteet|n. Ennusteiden perusteella havaitta-
vien tekokuiden kohdalla riitt{{, kun tekokuun oletettu rata
on havaittavissa taivaalla. Mik{li ennusteet on muutettu
k{sin havainto-paikalle sopiviksi (siis diagrammien ja tau-
lukoiden avulla), on hyv{, ett{ taivaasta olisi esteet|nt{
3-5 asteen levyinen alue tekokuun oletetun radan molemmin
puolin. Useimmiten n{in muunnetut ennusteet eiv{t ole kovin
tarkkoja, siten rata saattaa hieman poiketa oletetusta.
Tietokoneella muunnetut ennusteet ovat useimmiten hyvinkin
tarkkoja. T{ll|in riitt{{, kun oletettu rata tai radan kohta
on havaittavissa taivaalta.
Tekokuiden havaitsemisessa on turha hidastelu syyt{ unoh-
taa, sill{ tekokuu saattaakin yht{kki{ kadota Maan varjoon
ja n{in havainnon tekeminen ei olekaan en{{ mahdollista. Ha-
vainto kannattaa tehd{ heti, kun tekokuu on vain sopivassa
kohtaa taivasta eli voidaan soveltaa edell{ esiteltyj{ mene-
telmi{. Parempaa kohtaa ei kannata odottaa, ellei ole t{ysin
varma, ettei tekokuu katoa Maan varjoon. Kun tekokuu on so-
pivassa kohtaa taivasta, k{ynnistet{{n ajanottokello. T{m{n
j{lkeen merkit{{n muistiin ylityskohta (esim. t{htikarttaan
tms.). Ajanottokello pys{ytet{{n, kun radiosta tms. saadaan
tarkka kellonaika. Varsinainen ylitysajankohta saadaan nyt
v{hent{m{ll{ saadusta kellonajasta ajanottokellon n{ytt{m{
aika. Muistiinpanoihin merkit{{n ylityskohdan koordinaatit,
ylitysajankohta, tekokuun nimi (mik{li se on tiedossa) tai
muu kansainv{linen tunnus ja tietenkin p{iv{m{{r{. N{iden
lis{ksi voi merkit{ muistiinpanoihin tietoja tekokuun kirk-
kaudesta ja nopeudesta.
Mik{li tekokuita havaitaan ennusteiden perusteella, voi
oikean tekokuun l|yt{minen tuottaa toisinaan vaikeuksia. On
t{rke{{ tiet{{ tekokuuta etsitt{ess{, minne suuntaan sen on
laskettu liikkuvan. Ennen havainnon tekoa voi tekokuun radan
piirt{{ esimerkiksi t{htikarttaan. Usein ennustettuun yli-
tysajankohtaan n{kyy useampia tekokuita ennustetussa kohtaa
taivasta. Aina ei tekokuu edes ole havaittavissa ts. se
saattaa olla jo Maan varjossa tai se on niin himme{, ett{
sit{ on vaikea havaita.
Jos tekokuuennusteet on muutettu tietokoneella havainto-
paikalle sopiviksi, on muistettava k{ytt{{ mahdollisimman
ajankohtaisia rataelementtej{ tekokuulle, tai tekokuun
ennustettu paikka taivaalla saattaa olla useita asteita
sivumpana tai tekokuu ilmestyykin useita minuutteja aikai-
semmin tai my|hemmin. Useilla matalilla kiert{vill{ teko-
kuilla (esim. avaruusasema Mir) rataelementit muuttuvat
havaintoihin vaikuttavissa m{{rin. T{llaisia tekokuita
havaittaessa on syyt{ muistaa virheen mahdollisuus.
TARKKAA TAIDETTA
Joskus tulee ajatelleeksi visuaalisesti tehtyjen tekokuu-
havaintojen tarkkuutta; voiko harrastaja pysty{ tekem{{n
pelk{n kiikarin avulla riitt{v{n tarkkoja, jopa tieteelli-
sestikin arvokkaita havaintoja? Useimmiten tekokuuhavaitsi-
ja pystyy m{{ritt{m{{n tekokuun paikan noin 0.05 asteen
tarkkuudella. Jotkut, kokeneemmat havaitsijat, p{{sev{t vie-
l{kin suurempaan tarkkuuteen. Erilaisia paikanm{{ritysmene-
telmi{ k{ytett{ess{ on tarkkuus my|s toisenlainen. Kuvan 1a
menetelm{{ k{ytt{en voidaan saavuttaa keskim{{rin noin 5 %
tarkkuus. Kuvan 1b tapauksessa on tarkkuus jo huonompi, noin
10%-15% luokkaa. Kuvien 1c ja 1d menetelmi{ k{ytt{en, on
tarkkuus viel{kin huonompi. Havaintotarkkuuteen vaikuttavat
my|s erilaiset h{iri|tekij{t, kuten kylmyys ja v{symys . Te-
kokuuhavainnoissa olisi toivottavaa saavuttaa 0.05-0.2 as-
teen tarkkuus. Ajanotossa tarkkuuden tulisi olla keskim{{-
rin 0.2 sekunnin luokkaa, mutta ihmisen reaktioaika huonon-
taa tarkkuutta. Reaktioaika on keskim{{rin 0.2-0.4 sekunnin
luokkaa.
Harrastajien tekem{t tekokuuhavainnot voivat olla tieteel-
lisesti arvokkaita mik{li havainnot on tehty riitt{v{ll{
tarkkuudella ja ne on saatettu tutkijoiden ulottuville. Te-
kokuuhavaintojen perusteella tutkitaan p{{asiassa ilmakeh{n
ominaisuuksia, kuten esimerkiksi tiheytt{ ja tiheyden muu-
toksia, ilmakeh{ss{ tapahtuvia virtauksia, auringon s{teily-
paineen vaikutusta ilmakeh{ss{ jne. Havaintoja k{ytet{{n
my|s Maan magneettikent{n tutkimiseen.
MONENLAISIA TEKOKUITA
Yli puolet Maata kiert{vist{ tekokuista on sotilaallisia,
noin kuudesosa tutkimustekokuita, kymmenesosa tietoliikenne-
tekokuita ja loput s{{- ja navigointitekokuita. Varsinaisten
tekokuiden lis{ksi taivaalta l|ytyy erilaisia kantorakettien
osia.
T{htitieteellinen infrapunatutkimustekokuu IRAS on helppo
kohde aloittelevalle harrastajallekin. IRAS kiert{{ Maata
noin 900 kilometrin korkeudessa ja n{kyy usein paljain sil-
min noin 4 magnitudin kohteena. Kuluneen syksyn aikana se
oli hyvin havaittavissa koko Suomessa. Helppo kohde on my|s
Landsat 5-kaukokartoitustekokuu, samoin kuin useat s{{teko-
kuut, kuten Meteor- ja NOAA-tekokuut. Ne n{kyv{t usein hyvin
paljain silminkin. Koska useat s{{tekokuut kiert{v{t Maata
polaarisilla radoilla, n{kyv{t ne usein Suomessa jopa
havaintopaikan zeniitiss{. Avarusasemista neuvostoliittolai-
set Mir ja Salyut 7 on helppo oppia tuntemaan. Kummatkin
n{kyv{t melko kirkkaina yleens{ noin 2-3 magnitudin kohtei-
na. Mir ja Salyut ovat havaittavissa noin kahden kuukauden
v{lein Suomessa, tosin vain maamme etel{- ja keskiosissa,
johtuen ratojen alhaisesta inklinaatiosta. Esimerkiksi Mir
n{kyi lokakuussa parhaimmillaan Helsingiss{ noin 15 asteen
korkeudella. Kev{{n aikana Mir on hyvin havaittavissa
Suomesta helmikuussa ja huhtikuussa. Toimimattomista teko-
kuista voisi mainita Prosperon, joka oli mikrometeoriitteja
tutkiva tekokuu. Nyky{{n se ei ole en{{ k{yt|ss{ ja kiert{{
siten toimimattomana Maata 500-900 kilometrin korkeudessa.
Prospero on melko himme{ kohde, joka n{kyy kiikarilla noin 8
magnitudin kohteena. Raketeista lienee tunnetuimpia amerik-
kalaiset Agenat, joista monet n{kyv{t kirkkaina kohteina.
Suomessa my|s hyvin n{kyv{ Agena 1964-001A n{kyy noin 5
magnitudin kohteena.
������������������������������������������������������������
Design. Nimi Korkeus Kiertoaika Kirkkaus
1984-021A Landsat 5 �700 km �98 min. 3-4 mag.
1983-004A IRAS �900 km �103 min. 4-5 mag.
1986-073A NOAA 10 �800 km �101 min. 3-5 mag.
1979-057A NOAA 6 �800 km �101 min. 5-7 mag.
1985-013A Meteor 2-12 �950 km �104 min. 4-6 mag.
1986-017A Mir �350 km �91 min. 2-4 mag.
1982-033A Salyut 7 �450 km �93 min. 2-4 mag.
������������������������������������������������������������
Taulukko 1: Suomessa n{kyvi{, aloittelevalle harrastajille
sopivia tekokuita.
ENNUSTEITA
Useat alan tieteelliset laitokset ja yhdistykset jakavat
harrastajille tekokuuennusteita, joissa on laskettu tekokui-
den n{kymisajankohtia. T{llaisten ennusteiden avulla havain-
tojen tekeminen on suhteellisen helppoa ja vaivatonta.
Useimmiten annettavat ennusteet ovat kansainv{lisi{, siten
ne eiv{t sellaisenaan kelpaa havaintojen tekemiseen, vaan ne
on muutettava havaintopaikalle sopiviksi. Muutosty| tehd{{n
erilaisten taulukoiden ja diagrammien avulla. N{in muutettu-
jen ennusteiden tarkkuus on 1-3 astetta. Mik{li k{ytett{-
viss{ on tietokone, voidaan ennusteet laskea vaivattomasti
erilaisilla ennusteohjelmilla, joiden tarkkuus on yleens{
0.1-1.0 asteen luokkaa.
Suomessa ei ole varsinaista laitosta tai yhdistyst{, joka
jakaisi nimenomaan tekokuuennusteita niit{ haluaville. Ilma-
tieteen laitokselta saa joitakin ennusteita, tosin vain
muutamasta s{{tekokuusta. Er{s ennusteita jakava yhdistys
Euroopassa on British Astronomical Association, jolla on
my|s suurin havaitsijaryhm{ (Artificial Satellite Section).
Ennusteiden saamiseksi on havaitsijan my|s l{hetett{v{
havaintojaan yhdistykselle. Havaitsijat saavat tarkat ha-
vainto-ohjeet ja diagrammit ennusteiden muuttamiseksi ha-
vaintopaikoille sopiviksi. Ennusteet ovat hyvin muutettavis-
sa Suomen oloihin. Yhdysvalloissa NASA:lla on ilmainen
ennustepalvelu (NASA Prediction Bulletin) , josta saa teko-
kuiden rataelementtej{ ja ennusteita. Ennusteita tulee ti-
laajalle noin viikon v{lein halutuista tekokuista. Valitta-
vana on yli 400 tekokuuta. Valitettavasti vain Suomeen
saapuessaan NASA:n ennusteet ovat hieman vanhentuneita,
siten olisi hyv{, jos k{yt|ss{ on tietokone, joka muuntaa
ennusteet taas sopiviksi.
LIS�TIETOA
Tekokuiden havaitseminen on mielenkiintoinen harrastus,
ehk{ kuitenkin hieman harvinainen. Suomessa ei nyky{{n ole
t{htitieteen yhdistyst{, jossa olisi tekokuiden havaintotoi-
mintaa. Harvinaisuudestaan huolimatta, on alasta saatavana
lis{tietoa kirjallisuudessa. Esimerkiksi Desmond King-Helen
"Observing Earth Satellites" on hyv{ teos aloittelevalle
harrastajalle. Varsinainen tekokuiden havaitsemisen k{sikir-
ja on Howard Milesin "Satellite Observer's Handbook", joka
on tosin jonkin aikaa ollut loppuunmyyty. Tulossa on kuiten-
kin uusittu painos. Suomenkielist{ tietoa tekokuiden havait-
semisesta on T{htitieteen harrastajan k{sikirjan 1. osassa,
jossa on Heikki Ojan artikkeli aiheesta. Mik{li kiinnostusta
alaa kohtaan riitt{{, kannattaa kysell{ havainto-ohjeita ym.
neuvoja allekirjoittaneelta (Osoite: Keinutie 7 F 139, 00940
Helsinki). Kun kiinnostusta tuntuu edelleen riitt{v{n, on
hyv{ liitty{ johonkin havaintoryhm{{n. Esimerkiksi tuo BAA:n
Artificial Satellite Section on hyv{ vaihtoehto suomalaisil-
le havaitsijoille (Osoite: Howard Miles, Lane Park, Pityme,
St. Minver, Wadebridge, Cornwall PL27 6PN, England).
Yhdysvalloissa on useampia alan yhdistyksi{, mutta ne ovat
pieni{ ja niiden toiminta on v{h{ist{.
LOPUKSI
Jokaisen tekokuuhavaitsijan harras toive on n{hd{ putoavan
tekokuun palavan ilmakeh{ss{. Tapahtuma on harvinainen mutta
upea. Silloin t{ll|in matalalla kiert{v{ tekokuu palaa ilma-
keh{{n ja tuhoutuu yleens{ kokonaan. Joskus kuitenkin putoaa
kiinteit{kin kappaleita Maan pinnalle. Suurimpia Maan pin-
nalle s{ilyneit{ tekokuun kappaleita oli vuonna 1962 l|ydet-
ty 10 kg painoinen Sputnik 4-tekokuun osa Lake Michiganin
l{heisyydest{. Ehk{ kaikkein tunnetuin tuhoutuminen oli
Skylab 1-tekokuun putoaminen vuonna 1979, josta l|ydettiin
kookkaita kappaleita Australiasta. Syksyll{ 1988 odotettiin
ydinreaktorilla toimivan Cosmos 1900-tekokuun putoavan Maa-
han. Cosmos 1900:n rata kulki my|s Suomen ylitse. Tekokuun
turvaj{rjestelm{n ansiosta, tekokuu j{ikin Maata kiert{v{lle
radalle.
Vuosittain tuhoutuu kymmenitt{in tekokuita ilmakeh{ss{,
mutta vain harvasta tekokuusta s{ilyy kappaleita Maan pin-
nalle asti. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tapahtunut pudon-
neiden kappaleiden aiheuttamia onnettomuuksia. Voimme siis
olla viel{ toistaiseksi rauhallisia. Mutta jos jotain joskus
sattuu putoamaan taivaalta, ainahan voimme yritt{{ v{ist{{.
Ei se niin kauheaa ole.
Leo Wikholm
- - - - - -
Artikkeli julkaistu T{hdet ja Avaruus-lehdess{ 1/89
OBSERVING ARTIFICIAL SATELLITES
Desmond King-Hele, Russel Eberst, Sky&Telescope May 1986
OBSERVING EARTH SATELLITES
Desmond King-Hele
INTRODUCTIONS
Howard Miles, British Astronomical Association,
Artificial Satellite Section
NASA PREDICTION BULLETIN
National Aeronautics and Space Administration NASA
Gobbard Space Flight Center, Greenbelt, Maryland
TEKOKUUT
Heikki Oja, T{htitieteen harrastajan k{sikirja 1
T{htitieteellinen yhdistys Ursa ry.