F U N e w s
FUNET TIEDOTUSLEHTI 1/92 - HEIN[KUU 1992
Sis{llys
P{{kirjoitus
NORDUnet-konferenssi
FUNETin johtoryhm{n p{{t|ksi{
Internet-yhteys Viroon
Network Services Conference '92
X.400 ohje
NORDUnet uutiset
NIC.FUNET.FI-arkisto
RIPE DNS Hostcount
Tapahtumakalenteri
P{{kirjoitus
Markus Sadeniemi
Se syntyi sittenkin - FUNewsin ensimm{inen numero.
Monet ovat vuosien kuluessa toivoneet tiedotuslehte{. Meit{ FUNETin
tekij|it{ on vain arveluttanut se, riitt{v{tk| rahkeemme. Noin viiden
hengen FUNET-ryhm{llemme pienenkin lehden julkaiseminen on aikamoinen
ponnistus, kun perusteht{v{mme on kuitenkin tutkimuksen
tietoliikenneverkon kehityksen ja hyv{n toiminnan varmistaminen.
Lehdest{ tehd{{n nelj{-viisi numeroa vuodessa; kahdeksan-kaksitoista
sivua kussakin. K{sitelt{v{t asiat liittyv{t FUNET-verkkoon ja muihin
tutkimusyhteis|n tietoliikenneverkkoihin sek{ niiden kautta saataviin
palveluihin. Tyypillisi{ juttuja ovat FUNETin johtoryhm{n kokousten
yhteenvedot aina kokousten j{lkeen sek{ teknisluonteiset jutut, jotka
selostavat jonkin verkosta l|ytyv{n palvelun tai ohjelman k{ytt|{.
Julkaisemme my|s muualla olleita juttuja, vaikkapa newsist{
l|yt{m{{mme, jos arvelemme niiden kiinnostavan lukijoita. Otamme
mielell{mme vastaan juttuja. Joko alunperin FUNewsia varten
kirjoitettuja tai vaikkapa jonkin laskentakeskuksen tiedostuslehdess{
julkaistun tietoliikennejutun, joka kiinnostaa muitakin kuin juuri sen
korkeakoulun ihmisi{.
T{h{n asti FUNETlaiset ovat kirjoittaneet artikkeleita l{hinn{
Korkeakoulujen ATK-uutisiin ja /csc/news-lehteen. N{iss{ tulee
edelleen olemaan tietoliikenneartikkeleita, mutta ne ovat
yleisluonteisempi{. Niihin lehtiin eiv{t ohjelmien k{ytt|ohjeet oikein
sovi.
FUNewsin ensimm{inen numero on l{hetettty mahdollisimman monelle,
joiden arvelemme olevan kiinnostuneita lehdest{. Mutta jatkossa lehti
t{ytyy tilata. Takasivulla on tilauslomake, joka pit{{ palauttaa
t{ytettyn{, jotta lehden saisi jatkossa postitse. Lehti on kuitenkin
ilmainen.
Lehti toimitetaan my|s kompressoidussa postscript-muodossa
nic.funet.fi -tiedostopalvelimeen, josta sen voi hakea /FUNET/funews
-hakemistosta nimell{ funews92.1.ps.Z.
NORDUnet-konferenssi
Helsinki, 15.-17. helmikuuta 1993
NORDUnet '93 on pohjoismainen konferenssi, jossa k{sitell{{n
tutkimusyhteis|n tietoliikenneverkkoja ja tietoliikenteen
kehitystrendej{ erityisesti Pohjoismaiden osalta.
NORDUnet-konferenssi on pidetty jo kaksitoista kertaa t{t{ ennen ja
siit{ on muodostunut t{rke{ tilaisuus, jossa toista sataa tutkimuksen
tietoliikenteen piiriss{ ty|skentelev{{ tai tietoliikenteeseen
olennaisesti tukeutuvan sovellutusalueen asiantuntijaa pohtii yhdess{
nykytilannetta ja tulevaisuuden suuntaviivoja.
NORDUnet '93 pidet{{n Helsingiss{ 15.-17. helmikuuta 1993.
Varatkaa aika kalenteristanne!
FUNETin johtoryhm{n p{{t|ksi{
Markus Sadeniemi
FUNETin johtoryhm{ my|nsi FUNETin j{senyyden kolmelle organisaatiolle:
El{inl{{ketieteelliselle korkeakoululle, Eduskunnan kirjastolle ja
Helsingin puhelinyhdistykselle.
FUNET on hyv{ksynyt j{seniksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sek{
sellaiset yritykset, jotka ovat harjoittamansa tutkimustoiminnan takia
halunneet yhteyksi{ muuhun tutkimusyhteis||n. Esimerkiksi
puhelinyhdistyksell{ on tutkimusosasto, joka halusi FUNET-yhteytt{.
Sen sijaan FUNET ei ole hyv{ksynyt opistotasoisia oppilaitoksia
j{seniksi.
Uutena ryhm{n{ ovat nyky{{n ammattikorkeakoulut, joita on
kokeiluluonteisesti perustettu kolmatta kymment{. Ammattikorkeakoulu
on yleens{ joukko opistoja, jotka antavat yhteisen suunnitelman
mukaisesti korkeakoulutasoista opetusta.
Johtoryhm{ p{{tyi siihen, ett{ ammattikorkeakoulu voidaan hyv{ksy{
FUNETin j{seneksi yhten{ kokonaisuutena.
FUNET on runkoverkkoa rakentaessaan toimittanut kuhunkin
korkeakoulukaupunkiin yhden liitynt{pisteen, johon kaikki paikkakunnan
korkeakoulut ovat saaneet liitty{. Muiden j{senorganisaatioiden on
pit{nyt hankkia itse linjansa l{himp{{n FUNETin runkoverkon
pisteeseen. Joskus olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista, ett{ FUNET
asettaisi liitynt{pisteen muuallekin. Esimerkiksi t{ll{ hetkell{
usealla korkeakoululla on sivuosasto paikkakunnalla, jossa FUNETilla
ei nykyisin ole liitynt{pistett{. FUNET tarjoaa nyt t{t{kin
mahdollisuutta. T{llaisesta liitynt{pisteest{ tietysti veloitetaan sen
kustannukset, eik{ se siis sis{lly FUNETin j{senmaksuun.
FUNET on solminut kaksi yhdysliikennesopimusta. Toinen koskee FUNETin
s{hk|postin ja IBM:n X.400-s{hk|postin v{list{ liikennett{. T{m{n
sopimuksen j{lkeen sek{ Internet-postin ett{ FUNETin X.400-postialueen
(ADMD=fumail) postij{rjestelm{st{ on yhteys kaikkiin kolmeen
suomalaiseen kaupalliseen X.400-alueeseen: Mailnet, ELISA ja IBMX400.
K{yt{nn|ss{ posti v{litet{{n Mailnetin kautta.
Toinen yhdysliikennesopimus on tehty Telen kanssa. Tele on ryhtynyt
tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuutta Internet-yhteyksiin. Jotta
asiakkaiden ja FUNETin v{linen liikenne ei kiert{isi Yhdysvaltojen
kautta, sovittiin, ett{ ko. liikenne ohjataan Tampereen yhdysk{yt{v{n
kautta.
FUNETin johtoryhm{ piti kokouksensa 2/92 kes{kuun 10. p{iv{n{.
Internet-yhteys Viroon
Markus Sadeniemi
Viron tutkimusyhteis|ll{ on pitk{n eristyneisyyden kauden j{lkeen
suuri halu rakentaa yhteyksi{ muiden maiden tutkijoihin.
Yhteistoiminta Suomen korkeakoulujen kanssa on vilkastunut ja
virolaiset vieraat ovat tuttu n{ky monilla korkeakoulujen laitoksilla.
Mahdollisuuksia yhteistoimintaan koetetaan rakentaa kaikilla tasoilla.
Tutkimuksen tietoliikenneverkkojen ulottaminen Viroon on yksi
luonnollinen osa t{t{.
Suomen opetusministeri| p{{tti syksyll{ tukea t{t{ my|nt{m{ll{
FUNETille m{{r{rahan, jonka turvin kiinte{ tietoliikennelinja Suomesta
Tallinnaan voitiin tilata.
Virossa on ESTNETin nimell{ k{ynnistynyt Suomen FUNETia vastaava
hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa Viron tutkimusyhteis|{ varten
tietoliikenneverkko. Hankkeen johdossa on ryhm{, jossa on edustajia
sek{ Tallinnan ett{ Tarton yliopistoista ja Tiedeakatemiasta.
Toteutusvastuu on ensi sijassa Tiedeakatemian kyberneettisell{
instituutilla Tallinnassa.
Yhteyden rakentamisessa kyberneettiseen instituuttiin oli viel{
enemm{n vaikeuksia, kuin osattiin ennakoida. Suomen Telell{ tosin on
radiolinkki Suomenlahden yli, mutta nopeudella 64 kbit/sek toimivan
yhteyden saaminen Tallinnassa oli vaikeaa. Itse asiassa yhteys viel{
aluksi toteutettiin nopeudella 19,2 kbit/sek.
Toinen vaikeus oli ja on edelleen Yhdysvaltojen vientipolitiikka:
tietoliikennelaitteiden vienti Viroon on edelleenkin rajoitettua.
Esimerkiksi FUNETin enimm{kseen k{ytt{mien reitittimien vienti ei ole
viel{k{{n sallittua.
Toukokuussa viimein Tele oli saanut yhteyden valmiiksi ja Petri Ojala
ja Jyrki Soini FUNETista saattoivat l{hte{ Talinnaan mukanaan
ty|asemaan liitett{v{ laite (SnapLink), jolla yhteys voitiin saada
toimimaan. Kun viel{ Viron Internet-maakoodi (ee) saatiin
rekister|ity{ ja sek{ pohjoismainen NORDUnet ett{ Yhdysvaltain NSFnet
lupasivat v{litt{{ virolaista liikennett{, yhteys Tallinnasta
kaikkialle maailmaan oli k{ytett{viss{.
Yhteyksi{ Viroon on t{ll{ hetkell{ kolme: kaksi muuta ovat
satelliittiyhteydet Tukholmasta Tallinnaan ja Tarttoon. N{m{ ovat
tarpeen, kunnes Viron sis{inen verkko saadaan rakennettua, jonka
j{lkeen satelliittiyhteydet maayhteytt{ kalliimpina poistunevat
k{yt|st{.
Kuten t{ss{ lehdess{ olevasta taulukosta (DNS Hostcount) n{kyy,
Virossa on toistaiseksi vain 23 konetta liitettyn{ verkkoon. Se on
kuitenkin hyv{ alku ja tekee suurelle joukolle Viron tutkijoita
mahdolliseksi yhteydet niin Suomeen kuin muihinkin maihin.
The Network Services Conference 1992
Pisa, Italy, November 3-5, 1992
Overview
The world of academic and research networking has evolved to the point
where the protocol wars have become largely irrelevant. This is
demonstrated by the recent appearance of high-level networking tools
which are worldwide in scope and which run simultaneously over many
different lower layers.
NSC 92 will focus on issues in providing services to customers, with
special attention paid to the recent and exciting developoments in
new global high-level tools such as World-Wide Web, Prospero,
Archie, Alex, Gopher, and WAIS. We will address the impact of the new
global tools on service development and support, the changing function
of traditional tools and services (such as archives), upcoming
specific services such as new databases, and the future role of the
library. User support at the campus level, and the role of support in
accessing global services, will be addressed.
The conference will be of greatest interest to network service
providers and sophisticated users who are changing their focus from
providing or obtaining bandwidth to offering, supporting, and using
varied and powerful services. Talks and other conference activities
will address the needs of the research, academic, educational,
governmental, industrial, and commercial network communities.
NSC 92 is being organized by EARN in conjunction with EUnet/EurOpen,
NORDUnet, RARE, and RIPE.
Conference Venue
Pisa is situated in Tuscany on the Arno river. The Italian poet
Gabriele D'ANNUNZIO named Pisa's Piazza della Torre: "The Square of
Miracles", and yet the definition could be extended with equal justice
to the whole city. Pisa is not only an art center with few rivals; it
is steeped in culture and science and offers an up-to-date
infrastructure. The conference will be held at the Palazzo dei
Congressi, near the city center and at walking distance to the Hotels.
Program and Registration Information
The conference program with information on how to register will be
distributed with the second announcement around 1 August 1992.
Papers
Papers for presentation at the conference are solicited in the
following areas:
* Dealing with the Information Explosion
New Global Information Access Tools
Utilizing Established Information Access and Distribution Tools
* Managing Global Network Information Services
Coordination/Duplication, Security, Privacy, Authentication
Closed Group Applications
* The Electronic Library
Local Databases, Remote Databases, OPACS, CD/ROMS
Inter-Library Cooperation
* User / Customer Support
Help Desks, Documentation, Reaching the Customers
* Assessing Customer Needs
* Special Interest Communities
* Group Communication Technologies & Services - "Groupware"
* Networking for Schools
* Delivering Messaging to the Desktop
Practical Experiences, Products, Security, Interface issues
* Beyond ASCII
Character sets, Multimedia
Creating, Encoding, Receiving
* Economic Aspects of Networking
Bandwidth, E-mail Access, Efficiency, Control
* Recent European Networking Developments
Please submit title and abstract, by mail, fax or PREFERABLY e-mail,
not later than 31 May 1992 to:
Hans Deckers (DECK@FRORS12.BITNET)
EARN Office
c/o CIRCE
BP 167
F91403 Orsay France
Tel: +33 1 6982 3973
Fax: +33 1 6928 5273
Posters and Demonstrations
A poster wall will be available to participants for the display of
their posters and projects. A terminal room with connectivity to EARN
and the Internet will be available to delegates.
A room will be available for workstations and PCs to be used for
demonstrations. An Ethernet connected to the Internet will be
available in the room. Connectivity to the Internet will be via a
64Kbps line to CNUCE. The minimum bandwidth between CNUCE and CERN is
512Kbps. People interested in setting up demonstrations may send their
questions to NSCINFO@FRORS12.BITNET
Further Information and General Inquiry
Further information will be available through an ad hoc conference
mailing list. If you want to make sure you receive the invitation as
well as the preliminary program please ask for subscription to the
conference mailing list ( NSC92@FRORS12.BITNET ) sending mail, e-mail
or fax specifying your e-mail address to:
Nadine Grange (GRANGE@FRORS12.BITNET)
EARN Office
c/o CIRCE
BP 167
F91403 Orsay France
Tel: +33 1 6982 3973
Fax: +33 1 6928 5273
General inquiries can be made at NSCINFO@FRORS12.
Program Committee
Dennis Jennings, Ireland (Chair)
Rob Blokzijl, the Netherlands
Daniele Bovio, France
Paul Bryant, United Kingdom
Avi Cohen, Israel
Laszlo Csaba, Hungary
Hans Deckers, France
Jean-Loic Delhaye, France
Jill Foster, United Kingdom
Frode Greisen, Denmark
Glenn Kowack, the Netherlands
Stelios Orphanoudakis, Greece
David Sitman, Israel
Stefano Trumpy, Italy
Organizing Committee
Frode Greisen, Denmark (Chair)
Hans Deckers, France
Dennis Jennings, Ireland
Glenn Kowack, the Netherlands
Marco Sommani, Italy
Corporate Sponsors (Preliminary list )
IBM
X.400 ohje
Marko Kaittola, FUNET
Johdanto
T{m{ dokumentti kertoo, miten Internet-maailman ja X.400 maailman
v{lill{ voidaan vaihtaa postia.
Internet-posti (eli RFC-posti) on t{rkein FUNETin piiriss{ k{ytetty
postisysteemi. V{h{isemm{ss{ m{{rin on k{yt|ss{ my|s EARN/Bitnet-posti
ja ns. Decnet- eli VMS-posti (Mail-11).
X.400 on kansainv{linen sanomanv{litysstandardi, jota k{ytet{{n
erityisesti kaupallisessa maailmassa, tulevaisuudessa ilmeisesti
enenev{ss{ m{{rin my|s FUNETin piiriss{. Jotta yhteydenotto sujuisi
ongelmitta, FUNET-k{ytt{j{n on tunnettava X.400-osoitemuodon
perusteita. Tulevaisuudessa postitusohjelmat ehk{ kehittyv{t, mutta
toistaiseksi on vain tultava toimeen erilaisten puutteiden kanssa.
Kaikkien patologisten erikoistapausten k{sittely ei kuulu t{m{n
dokumentin puitteisiin. Joissakin paikoin olen turvautunut
yksinkertaistamiseen.
Pahoissa ongelmissa lis{tietoja saa t{m{n ohjeen lopussa olevista
osoitteista.
Pohjoismaisen suosituksen mukaan k{yntikortissa tulisi olla n{kyviss{
sek{ Internet- ett{ X.400-osoite. Kirjoita oma osoitteesi
k{yntikorttiisi oikein.
Internet-osoitteet
Internet-osoitteet, tai domain-osoitteet, muodostuvat kahdesta osasta,
joita erottaa toisistaan at-merkki (@). At-merkin vasemmalla puolella
on paikallinen osa (local part), oikealla puolella domain-osa (domain
part). Isot ja pienet kirjaimet ovat samanarvoisia.
Esimerkiksi:
Teemu.Teekkari@paja.firma.FI -osoitteessa teemu.teekkari on
paikallinen osa, ja paja.firma.FI on domain-osa.
Useimmiten paikallinen osa on k{ytt{j{tunnus, mutta yh{ suuremmassa
m{{rin on yleistynyt tapa k{ytt{{ etu- ja sukunime{ pisteell{
erotettuna. (Alaviivan k{ytt|{ s{hk|postiosoitteissa tulee kaikin
keinoin v{ltt{{.)
Paikallinen osa ei ole v{ltt{m{tt{ yksitt{inen postilaatikko. Se voi
olla vaikkapa postituslista tai jonkin palvelun nimi. (Esimerkiksi
l{hett{m{ll{ postia osoitteeseen echo@funet.fi saa l{hett{j{ pian
kuittauksen. "echo" on palvelun nimi.)
Domain-osa muodostuu pisteell{ toisistaan erotetuista komponenteista.
Eniten merkitsev{ komponentti on oikeanpuoleinen, v{hiten merkitsev{
vasemmanpuoleinen. Suomalaisissa osoitteissa eniten merkitsev{
komponentti on Suomen maakoodi fi. Ulkomaalaisissa osoitteissa koodi
on vastaavasti kyseisen maan maakoodi, tai (l{hinn{ amerikkalaisissa
osoitteissa) edu, com, org, net, gov tai mil.
Esimerkiksi:
moa@funet.fi
jh@datanet.tele.fi
Allan.Cargille@cs.wisc.edu
X.400 osoitteet
X.400 osoitteet muodostuvat listasta attribuutteja. Attribuutit ovat
attribuutin nimen ja sen arvon muodostamia pareja. Osa attribuuteista
on pakollisia, osa valinnaisia. Lis{ksi on mahdollista k{ytt{{
paikallisesti m{{riteltyj{ (domain defined, DD) attribuutteja, joilla
on periaatteessa merkityst{ vain siin{ organisaatiossa tai yhteis|ss{,
jossa ne on m{{ritelty.
T{st{ syyst{ X.400-osoitteet ovat pitk{n ja koukeroisen n{k|isi{.
Kaikkia ilmoitettuja osia yleens{ tarvitaan.
Lista t{rkeimmist{ attribuuteista
C maa (country)
ADMD julkinen hallintoalue (administrative management domain)
PRMD yksityinen hallintoalue (private management domain)
O organisaatio (organisation)
OU alaosasto (organisation unit), enint{{n nelj{ tasoa
PN henkil|n nimi (personal name)
Henkil|nimen kentt{ PN puolestaan koostuu kolmesta attribuutista, joita ovat
S sukunimi (surname)
G etunimi (given name)
I etunimien alkukirjaimet (initials)
Joissakin tapauksissa t{m{ on siis yksi, kaksi tai kolme kentt{{.
Osoitteessa tulee olla pakolliset attribuutit (C, ADMD) ja ainakin
yksi luetelluista vapaaehtoisista attribuuteista. T{m{ aiheuttaa
huomattavaa vaihtelua eri X.400- osoitteiden v{lille, joten kannattaa
olla tarkkana miten osoite ilmoitetaan ja miten oman osoitteensa
ilmoittaa.
ADMD tarkoittaa k{yt{nn|ss{ palvelun tarjoajaa. T{ll{ hetkell{
Suomessa on nelj{ palvelun tarjoajaa. FUNETin ADMD on nimelt{{n
Fumail, Telen Mailnet, puhelinlaitosten Elisa ja IBM:n IBMX400. N{ist{
IBM on uusi tulokas, eik{ postin v{litys sinne ole viel{ hallinnassa.
Eri yritysten postij{rjestelm{t liittyv{t yleens{ joko Elisaan
(esimerkiksi Nokia) tai Mailnettiin (esimerkiksi Yleisradio)
yksityisin{ hallintoalueina.
Nykyisen suosituksen mukaan osoitteet tulee k{yntikorteissa kirjoittaa
alkaen eniten merkitsev{st{ attribuutista. Erottimena k{ytet{{n
puolipistett{, jota ei seuraa v{lily|nti. Osoitteiden kirjoitustapa
k{ytt|liittymiss{ ei valitettavasti ole standardoitu, vaan
X.400-osoitteen esitysmuoto riippuu k{ytt{m{st{si ohjelmasta.
Esimerkiksi:
C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=Kaittola;G=Marko;
C=fi;ADMD=elisa;O=hpy;S=autoanswer;
C=fi;ADMD=mailnet;S=helpdesk:
C=no;ADMD= ;PRMD=uninett;O=sintef;OU=delab;S=Hanssen;G=Alf; (Huomaa:
ADMD=v{lily|nti - joka on huomioitava osoitteessa!)
Postin l{hett{minen Internetist{ X.400 verkkoon
Mik{li saamassasi osoitteessa ei ole v{lily|ntej{ voit k{ytt{{
suomalaisille osoitteille seuraavaa konversiota (attribuutin arvo on
esitetty <t{ll{ tavoin>):
/G=<etu>/I=<alkuk.>/S=<suku>/OU=<ou>/O=<org>/PRMD=<prmd>/@<admd>.fi
Mik{li alaosastoja on useampia, tulee v{hiten merkitsev{
vasemmanpuoleiseksi. Mik{li jokin attribuutti puuttuu, j{t{ se
kokonaan pois.
Esimerkiksi:
/S=autoanswer/O=hpy/@elisa.fi
/S=helpdesk/@mailnet.fi
Edell{ esitetty konversio ei kuitenkaan ole aina ainoa mahdollinen.
Mik{li henkil|nime{ lukuunottamatta v{hiten merkitsev{n ja eniten
merkitsev{n (C) attribuutin v{lilt{ ei puutu mit{{n eik{
attribuuteissa esiinny v{lily|nti{ eik{ pistett{ (eli k{yt|ss{ on vain
kirjaimia ja numeroita), voidaan paikalliseen osaan (@-merkin
vasemmalle puolelle) laittaa henkil|nimi k{ytt{en pistett{ kenttien
erottimena (siis etu.suku) ja domain-osaan loput attribuutit alkaen
v{hitenmerkitsev{st{ k{ytt{en pistett{ erottimina.
Esimerkiksi:
Oikein: C=fi;ADMD=mailnet;PRMD=mikrokonsultit;O=mikrokonsultit;
S=Keinanen;G=Vesa;
--> Vesa.Keinanen@mikrokonsultit.mikrokonsultit.mailnet.fi
V{{rin (koska osoitteessa on v{lily|ntej{):
C=fi;ADMD=elisa;PRMD=Hauskat Pojat;S=Jokunen;G=Jaska
-> Jaska.Jokunen@Hauskat Pojat.elisa.fi
Jos attribuuteissa esiintyy v{lily|ntej{ on k{ytett{v{
kauttaviivanotaatiota. Sen lis{ksi paikallinen osa t{ytyy sulkea
lainausmerkkeihin. On huomattava, ett{ lainausmerkit ovat osa
osoitetta.
Esimerkiksi:
"/G=Jaska/S=Jokunen/O=Hauskat Pojat/"@elisa.fi
K{ytt|liittym{ saattaa vaatia viel{ lis{{ lainausmerkkien k{ytt|{. On
edelleen huomattava, ett{ esimerkiksi Unixin normaali mail-komento ei
selvi{ osoitteista, joissa on v{lily|ntej{.
Unix-ymp{rist|ss{ toimivat ainakin Matti Aarnion viritt{m{ Elm-ohjelma
(saatavissa nic.funet.fi-koneelta anonyymi-ftp:ll{; hakupolku on
/pub/unix/mail/elm/elm-2.3/elm-2.3-quotepatch-v4.tar.Z) ja GNU-emacsin
mail-moodi sek{ MH.
VMS-koneissa, joissa on normaalilla tavalla konfiguroitu PMDF,
lainausmerkit korvataan heittomerkeill{ (ja koko osoite annetaan
normaalissa in%"osoite" -notaatiossa).
Esimerkiksi:
Osoite: "/G=Jaska/S=Jokunen/O=Hauskat Pojat/"@elisa.fi PMDF:
in%"'/G=Jaska/S=Jokunen/O=Hauskat Pojat/'@elisa.fi"
Ulkomaisista akateemisista tutkimusverkoista Suomeen tuleva X.400
posti konvertoidaan COSINE:n m{{rittelem{ll{ tavalla, josta
toivottavasti k{ytt{j{n ei tarvitse huolehtia.
Postin l{hett{minen X.400 verkosta Internettiin
Suomalaisesta X.400 verkosta Internettiin l{hett{minen jakautuu
kahteen eri tapaukseen:
- l{hett{miseen kotimaiseen Internettiin - (top-level-domain on fi) ja
l{hett{miseen ulkomaiseen Internettiin.
L{hetett{ess{ postia kotimaiseen Internettiin merkit{{n aina
C=fi;ADMD=fumail; ja j{tet{{n PRMD tyhj{ksi. Toisen tason domain
sijoitetaan organisaatiokentt{{n ja (mahdolliset) sit{ alemman tason
domainit alaosastoiksi (OU).
Poikkeus: juha.fi, tele.fi, tieh.fi ja ivo.fi kuvataan
C=fi;ADMD=mailnet:PRMD=inet:in alle. Kuitenkin my|s n{ille toimii
normaali konversio.
Ulkomaiseen Internettiin l{hetett{ess{ merkit{{n aina C=fi;
ADMD=fumail; PRMD=inet; ja top-level-domain sijoitetaan
organisaatiokentt{{n sek{ sit{ alemman tason domainit alaosastoiksi.
Molemmissa tapauksissa paikallinen osa sijoitetaan henkil|nimeen.
Esimerkiksi:
moa@funet.fi
--> C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=moa;
jh@datanet.tele.fi
--> C=fi;ADMD=mailnet;PRMD=inet:O=tele;OU=datanet;S=jh;
(C=fi;ADMD=fumail;O=tele;OU=datanet;S=jh; toimii my|s)
ted@encore.nl
--> C=fi;ADMD=fumail;PRMD=inet;O=nl;OU=encore;S=ted;
Tunnetut ongelmat
Valtioneuvoston kansliaan (VNK) l{hetett{v{ posti ei useinkaan mene
perille. T{m{ johtuu siit{, ett{ joitakin Internet-postin
otsikkokentti{ ei voida mill{{n j{rkev{ll{ tavalla konvertoida X.400
sanoman osiksi, jolloin niist{ tehd{{n sanoman runkoon erillinen
osanen ("body part"), jota VNK ei pysty k{sittelem{{n. Kyseess{ on
VNK:n k{ytt{m{n ohjelmiston vika.
Samasta syyst{ viestin lukeminen saattaa muillakin k{ytt|liittymill{
olla hankalaa. Joissain tapauksessa viestin sis{lt| esitet{{n
erillisen{ liitetiedostona, joissain tapauksissa toimitaan muuten vain
h|lm|sti.
KUVERNET (l{{ninhallitusten verkko)-verkkoon posti kulkee, mutta
viesteihin vastaaminen (reply) ei toimi kummassakaan p{{ss{.
Elisasta tulevassa postissa saattaa From: -osoite puuttua. Vika lienee
virheellinen P2 kehys.
Vaikka isoilla ja pienill{ kirjaimilla ei olekaan eroa (periaatteessa)
niin joissakin tapauksissa niill{ kuitenkin on eroa.
Yhteystiedot
Ohessa on kolmen ADMD:n yhteystiedot. Helpdesk (tai postmaster) on
tarkoitettu neuvojen ja ohjeiden kyselyyn, autoanswer (tai echo) on
palvelu, joka palauttaa viestin l{hett{j{lle kuittauksen saadusta
sanomasta.
Fumail:
postmaster@funet.fi
C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=helpdesk
(931) 161 940
echo@funet.fi
C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=autoanswer:
Elisa:
helpdesk/O=hpy/@elisa.fi
C=fi;ADMD=elisa;O=hpy;S=helpdesk;
(90) 606 2129 (Pentti Aromaa)
autoanswer/O=hpy/@elisa.fi
C=fi;ADMD=elisa;O=hpy;S=autoanswer;
Mailnet:
helpdesk@mailnet.fi
C=fi;ADMD=mailnet;S=helpdesk;
(90) 704 2107 (Aila Pohjola)
autoanswer@mailnet.fi
C=fi;ADMD=mailnet;S=autoanswer;
Yhteenveto
Postin l{hett{minen voi tuntua vaikealta, mutta kyll{ sen pit{isi
onnistua.
Tarkista oma X.400-osoitteesi ennen kuin jaat sit{ muille, ja varmista
samoin saamiesi X.400-osoitteiden sis{lt|.
Ensimm{inen ongelma saattaa olla k{ytt{m{si postitusohjelma.
Kiitokset
Jarmo Salmela antoi t{t{ kirjoitettaessa paljon arvokasta palautetta.
NORDUnet uutiset
Bj|rn Eriksen, NORDUnet
NORDUnet yhteydet
Uusia NORDUnet-yhteyksi{ ovat yhteydet Lontooseen, Puolaan sek{
Viroon. Lontoon yhteys on osa eurooppalaista runkoverkkoa,
Ebone-verkkoa. Suora yhteys Lontooseen on parantanut merkitt{v{sti
yhteyksi{ Englantiin ja toisaalta my|s aiheuttanut lis{kuormitusta
Keski-Euroopan yhteyksille, koska yhteydet Englannista
Keski-Eurooppaan kulkevat nyt NORDUnetin kautta.
Tanska Norja Suomi Islanti Ams Lontoo US
1988 64K 64K 64K 56K
890104 64K
890127 X.25
900724 9.6K
900814 64K
910108 128K
910312 128K
910315 128K
910405 192K
910727 192K
910912 256K
911004 128K
920102 256K
920108 256K
920123 256K
920331 256K
920406 768K
920504 512K
920507 56K
nykyinen
256K 256K 512K 56K 512K 256K 768K
Viroon on toteutettu kolme eri yhteytt{. Tukholmasta on 64 kbit/s
satelliittiyhteys Tarttoon ja Tallinnaan. Tallinnaan on lis{ksi
Helsingist{ FUNETista 19.2 kbit/s kiinte{ yhteys, joka on tarkoitus
nostaa 64 kbit/s nopeuteen. Yhteys menee Tallinnassa Kybernetiikan
instituuttiin, josta on tarkoitus muodostaa 128 kbit/s yhteys
Tallinnan Teknilliseen Korkeakouluun.
Baltian maille on rekister|ity domainit EE (Eesti), LT (Liettua) ja LV
(Latvia).
Markus Sadeniemi
Nopeuksista
Suomen sis{isten linjojen kuormitus on kasvanut melko kohtuullisesti,
kasvu on ollut pikemminkin alle 100% vuodessa kuin yli.
Yll{olevasta taulukosta n{kee, ett{ NORDUnet on nopeuttanut linjojaan
paljon nopeammassa tahdissa. Pikemminkin voisi puhua
nelinkertaistuksesta vuosittain. Linjojen nopeutusta ei ole kuitenkaan
tehty ennakoiden vaan pikemminkin aina hieman liian my|h{{n.
NORDUnetin linjat ovat olleet selv{sti ylikuormitettuja aina, kun
niit{ on nopeutettu.
Toinen huonionarvoinen seikka on se, ett{ Suomen yhteys on nopeutettu
aina aikaisemmin kuin yhteydet Norjaan ja Tanskaan. Yhteys Suomeen on
sik{li erikoinen, ett{ linjanliikenne Suomesta muualle on kaksi kertaa
suurempi kuin Suomeen. Norjan ja Tanskan kohdalla tilanne on
p{invastoin: liikenne maahan on suurempi kuin l{htev{ liikenne.
T{h{n on yksinkertainen selitys: Suomessa on tiedostopalvelimia, jotka
palvelevat muitakin kuin suomalaisia. Volyymiltaan suurin on FUNETin
yll{pit{m{ nic.funet.fi, mutta my|s vaasalaisen garbo.uwasa.fi:n
liikenne on merkitt{v{{.
NIC.FUNET.FI-arkisto
Petri Ojala,FUNET
Johdanto
Nic.funet.fi on FUNETin arkisto- ja informaatiopalvelija. "Funicin"
yksi suosituimmista palveluista on ns. anonymous ftp-arkisto.
ftp-arkistossa on lukematon joukko erilaisia julkisohjelmia ja muita
julkisia tiedostoja erilaisiin laiteymp{rist|ihin. Laajudeltaan se on
yksi Internetin suurimmista. Tiedostoja arkistossa on n. 130 000 (7.8
gigatavua) ja p{ivitt{in tiedostoja haetaan yli 4000 k{ytt{j{n
toimesta n. 2 gigatavun edest{.
Arkistoon p{{see k{siksi ftp-ohjelmalla, joka on yksi vakioty|kaluista
tiedostojen siirtoon tcp/ip-verkoissa. Ftp-ohjelmalla otetaan yhteys
nic.funet.fi -koneeseen ja kirjoittaudutaan sis{{n tunnuksella
anonymous. Salasanaksi tulee antaa oma s{hk|postiosoite, jotta voimme
tehd{ erilaisia tilastoja arkiston k{yt|st{.
Arkisto jakautuu eri "osastoihin" /pub-hakemiston alla. Esimerkiksi
Macintosh-ohjelmat on sijoitettu /pub/mac hakemiston alle ja eri
tieteenalat /pub/sci-hakemiston alle kukin tiede omaan
alihakemistoonsa, esimerkiksi matematiikkaan liittyv{t tiedostot
/pub/sci/math-hakemiston alle. Kullakin osastolla on pieni joukko
vapaaehtoisia yll{pit{ji{, joiden teht{v{n{ on mm. huolehtia alueella
olevista ohjelmistoista ja laittaa uusia ohjelmistoja ja
ohjelmaversioita k{ytt{jien saataville. Yll{pit{jille voi l{hett{{
my|s s{hk|postia osoitteeseen alue-adm@nic.funet.fi, esimerkiksi
MS-DOS alueen yll{pit{j{t l|ytyv{t osoitteen msdos-adm@nic.funet.fi
takaa.
/pub -hierarkia
Arkisto on jaettu ns. p{{alueisiin /pub-hakemiston alle. P{{alueet on
jaettu ensisijaisesti laiteymp{rist|itt{in ja muut alueet on yleens{
jaettu kahteen tasoon, p{{alueeseen, joka kertoo yleisen aihepiirin
(esim. tiede) ja ala-alueeseen, joka kertoo tarkemman aiheen
(esimerkiksi tiede, matematiikka).
T{rkeimm{t aihepiirien mukaiset p{{alueet ovat:
/pub/culture Kulttuuri
/pub/sci Tiede
/pub/doc Dokumentit, tekstit
/pub/misc Sekalaiset
T{rkeimm{t laiteymp{rist|kohtaiset p{{alueet:
/pub/NeXT, /pub/VM, /pub/amiga, /pub/atari,
/pub/mac, /pub/msdos, /pub/os2, /pub/unix,
/pub/vms
T{rkeimm{t ohjelmistokohtaiset p{{alueet:
/pub/TeX, /pub/X11, /pub/cae, /pub/gnu,
/pub/kermit, /pub/mach, /pub/minix
Muut p{{alueet ovat:
/pub/OS K{ytt|j{rjestelm{t
/pub/archive Usenet arkisto
/pub/graphics Tietokonegrafiikka
/pub/ham Radioamat||ritoiminta
/pub/languages Tietokonekielet
/pub/netinfo Verkkotieto
/pub/networking Verkkopalvelut
/pub/pics Kuva-arkisto
/pub/standards Standardit
FUNews-lehdess{ on tarkoitus antaa yleiskuva eri osastojen
rakenteeseen ja siihen, mit{ niihin on sijoitettu. Ensimm{isen{ ovat
vuorossa X11-ohjelmistot /pub/X11-hakemistosta.
X-ikkunointij{rjestelm{ NIC:ss{
Nic.funet.fi toimii yhten{ MIT X11-ohjelmiston virallisena
levityspaikkana. X11-ohjelmisto ja siihen liittyv{t julkisohjelmat
l|ytyv{t /pub/X11-hakemiston alta seuraavasti:
00README
Kuvaus /pub/X11-hakemiston sis{ll|st{.
X11R4 -hakemisto
Jo vanhentunut MIT X11 Release 4-ohjelmisto alkuper{isess{ muodossa.
X11R4 on jaettu nelj{{n osaan, joista kukin osa on jaettu useaksi
tiedostoksi. Esimerkiksi ensimm{inen osa l|ytyy hakemistosta
X11R4/tape-1/ tiedostoina tape-1.01 .. 1.24. Yhdist{m{ll{ tiedostot
muodostuu compress-ohjelmalla pakattu tar-arkisto. Esimerkiksi
ensimm{isen osan saa purettua SunOS (BSD)-ymp{rist|ss{ seuraavalla
komentorivill{:
cat /tmp/X11R5/tape-1.?? | uncompress | tar xvpf -
X11R4/fixes -hakemistosta l|ytyy MIT:n julkaisemia korjauksia
X11R4-ohjelmistoon.
X11R5 -hakemisto
MIT X11 Release 5 -ohjelmisto alkuper{isess{ muodossaan. Edellisen
version tavoin X11R5 on jaettu yhteens{ seitsem{{n osaan, joista nelj{
osaa muodostaa virallisen X11R5-ohjelmiston ja kolme osaa on ns.
contrib-ohjelmia eli X11-ymp{rist||n tehtyj{ julkisohjelmia. Eri osat
on jaettu pieniin osiin samalla tavalla kuin X11R4-osatkin.
X11R5/fixes-hakemistoon sijoitettu MIT:n julkaisemat korjaukset
X11R5-ohjelmistoon. Hakemisto on automaattisesti p{ivitt{in peilattu
export.lcs.mit.edu-koneesta, joka on MIT:n X11-ohjelmiston
julkaisupaikka.
comp.sources.x -hakemisto
USENET-uutisryhm{ comp.sources.x arkistoituna. Comp.sources.x
-ryhm{ss{ julkaistaan uusia X11-ikkunointia k{ytt{vi{ julkisohjelmia.
Ohjelmat on jaettu julkaisuajankohdan mukaisesti volume1 .. volume17
hakemistoihin.
contrib -hakemisto
Contrib-hakemistoon on sijoitettu joukko erilaisia julkisohjelmia
X-ikkunointiymp{rist||n. Osa ohjelmista on uusia p{ivitettyj{
versioita aikaisemmin contrib-nauhoilla tai
comp.sources.x-uutisryhm{ss{ julkaistuille ohjelmille.
Funicissa tehtyjen omien lis{ysten lis{ksi contrib-hakemistoa
peilataan automaattisesti export.lcs.mit.edu:sta kerran viikossa.
demo -hakemisto
Demo-hakemistoon on sijoitettu erilaisten kaupallisten X-ikkunnoinnin
alla toimivien ohjelmistojen demoversioita. T{ll{ hetkell{ saatavilla
on vain demoversio Asterix-ohjelmistosta.
incoming -hakemisto
Omia ja Funicista viel{ puuttuvia X-ohjelmia voi l{hett{{ t{h{n
incoming-hakemistoon. Hakemistoon lis{tyist{ tiedostoista l{hetet{{n
automaattisesti maininta X11-alueen yll{pit{jille mutta t{m{n lis{ksi
ohjelmasta kannattaa l{hett{{ maininta ja mielell{{n kuvaus
postituslistalle x11-adm@nic.funet.fi.
/pub/X11-alueesta vastaavat henkil|t tavoittaa x11-adm@nic.funet.fi
-osoitteen takaa.
Archie
Yksi funicin suosituimmista palveluista on Archie-tietokanta. Archie
on tietokanta Internetin anonymous ftp -arkistojen
tiedostolistauksista. Archien avulla on mahdollista esimerkiksi l|yt{{
jonkin tiedoston tai ohjelmiston sijainti verkossa. Archie ei
kuitenkaan pysty auttamaan ohjelman l|yt{misess{, ellei tiedostojen
nimest{ ole tietoa.
Archien k{ytt| on mahdollista kolmella tavalla; interaktiivisen
k{ytt|liittym{n avulla (archie-tunnus funicissa), s{hk|postitse
(archie@nic.funet.fi) tai ns. Prospero-liit{nn{n kautta.
Kes{kuussa 1992 interaktiivisia archie-istuntoja oli yhteens{ 8105.
Suositeltavin ja k{ytt{j{yst{v{llisin tapa tehd{ Archie-hakuja on
k{ytt{{ Prospero-liit{nt{{. Funicista l|ytyy
/pub/networking/services/archie hakemistosta joukko k{ytt|liittymi{,
mm. PC- ja X Window -ymp{rist|ihin.
Nic.funet.fi:n k{ytt| kes{kuussa 1992
Kes{kuussa siirrettiin nic:ist{ yhteens{ 386 904 tiedostoa
(keskim{{rin 12896 tiedostoa p{iv{ss{), kooltaan yhteens{ 42227770470
tavua (42 gigatavua, 1.4 gigatavua/p{iv{). K{ytt{ji{ oli yhteens{
99390.
Suurimmat k{ytt{j{t domain-osoitteen perusteella olivat:
Domain Tiedostoja Megatavua
.fi 52820 7737
.edu 51071 5326
.se 24249 3013
.uk 22060 2648
.de 16755 1749
.nl 15407 1642
.com 13414 1607
.no 11525 1383
.dk 12454 1122
Suomalaisista k{ytt{jist{ suurimmat olivat
Domain Tiedostoja Megatavua
.hut.fi 17558 2147
.helsinki.fi 6944 1175
.tut.fi 6879 944
.oulu.fi 6174 833
.vtt.fi 4023 571
.utu.fi 4689 569
.fmi.fi 837 448
.nokia.fi 2718 348
.lut.fi 2414 277
K{ytt| on kes{kuun loppua kohden kasvanut. Yksi yll{tt{v{n suuri
k{ytt{j{joukko ovat k{ytt{j{t, joiden domain-nime{ ei pystyt{
nimipalvelijan avulla selvitt{m{{n. Aikaisemmin t{llaisien k{ytt{jien
ei sallittu nicist{ tiedostoja hakea, mutta monissa yliopistoissa mm.
mikrot eiv{t yleens{ ole rekister|ity nimipalvelijaan. Nykyisin nicin
k{ytt| on mahdollista my|s ko. tilanteessa, mik{li annettu
s{hk|postiosoite on oikea.
RIPE DNS Hostcount
Markus Sadeniemi
Euroopan IP-verkkojen toimintaa koordinoiva RIPE julkaisee
kuukausittain oheisen kaltaisen tilaston, johon on laskettu Euroopassa
Internetin nimipalvelijoihin rekister|ityjen koneiden lukum{{r{.
Kyseess{ ovat siis koneet, joilla on Internet-nimi, kuten esimerkiksi
nic.funet.fi. Pienin varauksin luvun voidaan sanoa kuvaavan
Internetiss{ olevien tietokoneiden m{{r{{. Mukana tosin on
tietokoneiden lis{ksi verkkolaitteita kuten reitittimi{. Lis{ksi
joissakin maissa verkkoon liitetyt mikrot yleens{ rekister|id{{n
(esim. Suomessa, fi) ja toisissa j{tet{{n rekister|im{tt{ (esim.
Tanskassa, dk).
Mukana ovat vain ne koneet, jotka ovat suoraan verkossa kiinni, siis
joihin periaatteessa voisi ottaa vaikkapa suorak{ytt|yhteyden.
Koneita, joihin voi l{hett{{ s{hk|postia on paljon enemm{n, mutta ne
eiv{t ole mukana.
Euroopan Internet on voimakkaassa kasvussa. Suomessa koneiden m{{r{ on
kaksinkertaistunut muutamana viime vuonna, mutta t{n{ vuonna samaan
suhteelliseen kasvuun tuskin p{{st{{n. Sen sijaan Saksassa (dk) ja
Englannissa (uk), joissa IP-yhteyksi{ aktiivisesti vastustettiin
(politiikkana oli k{ytt{{ X.25-tyyppist{ liikenn|inti{), vastustus on
murtunut ja koneiden m{{r{ kasvaa r{j{hdysm{isesti.
Toukokuun lista oli ensimm{inen, jossa Viro (ee) on mukana. Muihin
Baltian maihin (lv, lt) ei IP-yhteytt{ viel{ ole.
Tapahtumakalenteri
Korkeakoulujen ATK-p{iv{t, 1.-2. lokakuuta 1993.
EARN: The Network Services Conference, 3.-5. marraskuuta 1992, Pisa, Italia.
NORDUnet '93, 15.-17. helmikuuta 1993, Helsinki.
RARE: Fourth Joint Networking Conference, 10.-13. toukokuuta 1993,
Trondheim, Norja.
JULKAISIJA
Valtion tietokonekeskus, FUNET
P[[TOIMITTAJA
Markus Sadeniemi
Puh. 90 - 457 2711
sadeniemi@funet.fi
TOIMITUKSEN OSOITE
FUNET c/o VTKK
Petri Ojala
PL 40
02101 Espoo
Telefax 90 - 457 2302
ojala@funet.fi
JAKELU
- Lehte{ voi tilata Tieteellisen laskennan palvelusta Paula
M{ki-V{lkkil{lt{ <maki@csc.fi>, puh. 90 - 457 2718
- Postscript- ja ASCII-muodossa tiedostopalvelijasta nic.funet.fi
hakemistosta /FUNET/funews.
- Postituslistalta funews-distribution@nic.funet.fi. Liittymis-
pyynn|t funews-distribution-request@nic.funet.fi.
ISSN 1235-6182